– Riista- ja kalakerhojen tavoitteena on tutustuttaa nuoria luontoon, eränkäyntiin, metsästykseen ja kalastukseen liittyviin teemoihin. Samalla luodaan heille uusia harrastusmahdollisuuksia ja tarjotaan tilaisuus eräaiheiseen toimintaan yhdessä samanikäisten kanssa, kertoo Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen.

Kerhoja voivat järjestää niin yhdistykset kuin yksittäiset aktiivit. Metsästäjäliitto on jo vuosien ajan koordinoinut avustushakemuksia riista- ja kalakerhoille, ja mukaan mahtuu uusiakin toimijoita.

Metsästäjäliiton hakeman avustuksen piiriin pääsee mukaan toimittamalla kerhon alustavan toimintasuunnitelman ja järjestäjän yhteystiedot 10.12.2023 mennessä nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkiselle. Avustuksella tuetaan kerhoja, joiden toiminta sijoittuu aikavälille 1.8.2024–31.5.2025 ja kohderyhmänä ovat 7–18-vuotiaat lapset ja nuoret.

Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätösten ja 4/2022 ilvespäätöksen myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdotonta nykyisen lain puitteissa. Metsästäjäliitto ajaa lain täydennystä Ruotsin mallin mukaisesti, missä nämä tekijät on otettu huomioon suojelun ohessa kannanhoitoalueittain. Ruotsissa on parlamentti myös määritellyt suurpetojen suotuisan suojelun tasot (susi 300, karhu 1400, ilves 870, ahma 700 eläintä), toisin kuin Suomessa. Tätä suurempi petomäärä on kannanhoidollisesti metsästettävissä.

Keskustelun alussa olevalla videolla todetaan, että pohjoisessa Suomessa susia on vähän. Tämä johtuu siitä, että poronhoitoalueella porovahinkoja aiheuttavat susia voidaan poistaa tehokkaasti ja matalalla kynnyksellä. Videolla todetaan virheellisesti, että suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, jos susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäisiin. Korkein hallinto-oikeus on ilvespäätöksessään linjannut, että hoitosuunnitelmat eivät ole oikeudellisesti sitovia dokumentteja eikä niitä siten huomioida oikeuden päätöstä tehtäessä, koska hoitosuunnitelmat ovat liian yleispiirteisiä yksittäisten lupien myöntämiseen. Talven 2015-2016 metsästettyjen susien suureen määrään vaikutti se, että tuolloin myönnettiin kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia ja sen lisäksi poliisi myönsi susien poistolupia. Metsästäjäliitto ei hyväksy laittomuuksia kuten eläinten salatappamista.

Suurpetoasia alkaa ajassa 24:43 https://areena.yle.fi/1-63939490

Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa esiintyvät maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah; maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jenna Simula; Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, erikoistutkija Katja Holmala; maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksiön päällikkö, eräneuvos Vesa Ruusila sekä metsästäjien pohjoismaisen etujärjestön NHA:n lainopillinen asiantuntija, juristi Johan Svalby. Tilaisuudessa esitetään myös Metsästäjäliiton asiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista asioista.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa osoitteessa metsastajaliitto.fi/edunvalvontaseminaari

Uutista päivitetty 20.11.

Kansanedustaja Simula korosti, että metsästyksellä on merkitystä koko yhteiskunnalle. Metsästys on hänen mukaansa ratkaisu, ei ongelma ja korosti, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen on välttämätöntä.

Vaikka Euroopan Unionissa hänen mukaansa puhaltaa muutoksen tuulet, tarvitaan myös kansallisia toimia. Edustaja Simula korostikin, että maa- ja metsätalousvaliokunta on jo linjannut, että on asetettava vähimmäisrajat suurpedoille.

Simula lähetti terveisiä metsästäjille todeten, että haasteita tulee eteen kaikkialta. Siihen hän kuitenkin lisäsi: ”Sydämestäni lupaan, että töitä teemme täysillä. Yhteistyössä on voimaa, käytetään sitä, yli puoluerajojen.” Lopuksi hän vielä muistutti: ”Ollaan yhdessä ylpeitä siitä, että olemme metsästäjiä.”

Linkki: kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj Jenna Simulan esitys (PDF) 

Svalbyn mukaan komissio on muuttanut suhtautumistaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään EU-lainsäädännön poikkeuksia susien aiheuttamissa ongelmissa sanoen: ”Hyödyntäkää voimassa olevia EU-lainsäädännön poikkeuksia täysimääräisesti”.

Direktiivi: Suojelussa huomioitava taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaatimukset

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt kaksi tärkeää ja hyödyllistä päätöstä koskien sudenmetsästystä Suomessa, analysoi Svalby tilannetta. Vuoden 2007 päätöksessä, joka koski metsästystä vahinkojen ehkäisemiseksi, EU-tuomioistuin selvensi, että Suomi voi soveltaa metsästystä koskevia poikkeuksia vaikkei susikanta olisikaan saavuttanut suotuisan suojelun tasoa.

Vuonna 2019 annetussa päätöksessä (ns. Tapiolan tapaus), EU-tuomioistuin näytti vihreää valoa kannanhoidolliselle metsästykselle, jonka tarkoituksena on vähentää salametsästystä ja ratkaista susien sosiaalista hyväksyntää koskevia ongelmia.

Ruotsin korkein hallinto-oikeus on vedonnut Suomea koskeviin tapauksiin perusteena Ruotsin suurpetokantojen hoitotavalle. Lokakuussa Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti, että on perusteltua pienentää karhukantaa metsästyksen avulla Jämtlandin maakunnassa 20 prosentilla ja koko maassa 17 prosentilla.

Ruotsin sudenmetsästystä koskevasta rikkomusmenettelystä Svalby totesi, että se ei ole estänyt Ruotsia harjoittamasta luvallista sudenmetsästystä jo yli vuosikymmenen ajan. Kyseinen menettely tulee nähdä vuoropuheluna Ruotsin hallituksen ja komission välillä, missä selvitetään lainsäädäntöä ja sen tulkintaa koskevat rajat. Sillä välin sudenmetsästys on jatkunut. Viime talvena susien kaatolupia myönnettiin 75 kappaletta, kun arvoitu susikanta oli 460 yksilöä. Ruotsin susikannan viitearvo on 300 yksilöä.

Svalbyn kannustaa Suomea muuttamaan kansallista lainsäädäntöään ja ottamaan käyttöön Ruotsin tyyppisen tai muun Suomelle sopivan kannanhoitotavan. EU-lainsäädäntö on laadittu siten, että asia on annettu kansallisten poliitikkojen hoidettavaksi. ”Heidän, ei komission, tehtävänä on antaa merkitys EU:n luontodirektiivin säännöksille saattamalla ne osaksi kansallista lainsäädäntöä”, toteaa Svalby.

Direktiivin tekstin pelkkä kopioiminen ja liittäminen kansalliseen lakiin ei yksin riitä, kuten Suomessa on tehty, koska direktiivin teksti ei vastaa kaikkiin olennaisiin kysymyksiin, muistuttaa Svalby. EU:n luontodirektiivissä säädetään muun muassa, että kaikissa lajien suojeluun tähtäävissä toimissa on otettava huomioon taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Mutta direktiivi ei määrittele kuinka tämä tulisi tehdä. ”Tämä työ kuuluu kansallisille päätöksentekijöille maan erityisolosuhteiden mukaisesti.”

Johan Svalbyn Metsästäjäliiton 16.11.2023 seminaarissa pitämän videopuheenvuoron tekstitys suomeksi.

Kirjaus kuuluu: ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.”

Ministeriössä on valmisteltu susiasetus, joka on lausunnoilla. Ministeri alleviivasi: ”Haluamme tehdä kaikkemme sen eteen, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien lisäksi myös kannanhoidollinen metsästys olisi pian mahdollista.” Ministerin mukaan suden suojelua on tehtävä tavalla, joka on myös sosiaalisesti kestävää.

Sudet ovat hyökänneet lukuisille lammas- ja hevostiloille eri puolilla Suomea. Tilalliset ovat kertoneet ministerille, että sudet ovat kadottamassa ihmisarkuuttaan ja suojaustoimenpiteet käyvät hyödyttömiksi. Sudet lisäävät huolta ja pelkoa ihmisissä sekä herättävät kysymyksiä elinkeinon harjoittamisen tulevaisuudesta. Lampaiden laiduntaminen on myös keskeinen osa perinnebiotooppien suojelua, muistutti ministeri.

KHO:n karhupäätös ministeriössä tyrmistyneesti vastaan

”KHO:n karhupäätös otettiin vastaan ministeriössä suorastaan tyrmistynein tunnelmin”, kertoi ministeri Essayah seminaarissa.

Hänen mukaansa päätös kaventaa kansallisen liikkumavaran suurpetojen kannanhoidollisessa metsästyksessä hyvin pieneksi ja nakertaa pohjaa kannanhoidolta. Mikäli karhun kannanhoidollinen metsästys estyy, karhukanta runsastuu ja sen ihmisarkuus vähenee, mikä lisää todennäköisyyttä ihmisen ja karhun kohtaamiselle ja mahdollisille ongelmatilanteille.

Ministerin mukaan kansallisen lainsäädännön on oltava hyvin yksityiskohtaisesti linjassa luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivissä ei hänen mukaansa ole käytännössä kansallista liikkumavaraa, minkä vuoksi on vaikutettava myös EU-tasolla. Ministeri toivoo, että EU komission susia koskenut tiedonkeruu muuttaa EU:n suurpetopolitiikan suuntaa ja tuottaa uusia linjauksia. Maa- ja metsätalousministeriössä etsitään ratkaisuja, joilla luontodirektiivin liitteiden päivittämistä voidaan vauhdittaa.

Selvitys vahinkoa aiheuttavien susien tehokkaammasta poistamisesta

Vahinkoperusteisten poikkeuslupien käytännöt eivät tällä hetkellä ole kovin sujuvat, totesi ministeri. Hän teettää aiheesta selvityksen, jonka tehtävänä on löytää sekä toiminnallisia että lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vahinkoa aiheuttavien susien tehokkaampaan poistamiseen.

Ministeri muistutti, että metsästäjillä on elintärkeä yhteiskunnallinen rooli toimia suurriistavirka-apu (SRVA) tehtävissä viranomaisten tukena, harventaa hirvieläinten kantoja ja lisätä näin liikenneturvallisuutta vähentämällä hirvi- ja peurakolareita. Ministeri kiitti Metsästäjäliittoa hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä.

Hän muistutti myös, että metsästäjät ovat ainoa tuki, kun Suomi käy taisteluun afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi. Ministeriössä viimeistellään lakimuutosta, jolla mahdollistetaan pimeänäkölaitteiden käyttö villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa.

Linkki ministeri Essayahin puheeseen Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa 16.11.2023.

MTK on erittäin huolestunut Suomen suurpetokantojen hallinnasta, ilmenee järjestön kannanotosta 13.11.2023. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös karhun kaatolupia koskien estää käytännössä karhun lisäksi myös muiden suurpetojen kannanhallinnan Suomessa. Tilanne on kestämätön elinkeinotoiminnan ja maaseudulla asuvien ihmisten näkökulmasta, toteaa MTK.

Järjestö vaatii kannanotossaan, että maa- ja metsätalousministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitusohjelmassa on erinomaisesti määritelty keskeiset tavoitteet. Suomen tulee olla aktiivinen EU-tason vaikuttamisessa erityisesti luontodirektiivin V-liitteen osalta. Susi, karhu ja ilves tulee siirtää liitteen piiriin koko maassa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

MTK toteaa kannanotossaan edelleen, että kansallisella tasolla tulee välittömästi käynnistää metsästyslain muutokset. Vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen kynnystä ja lupaehtojen sisältöä tulee rajusti väljentää. Säädöstasolla tulee määritellä mitkä ovat tavoiteltavat suurpetokantojen tasot sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioiden. Valmistelussa tulee hyödyntää Ruotsin mallia. Myös kotieläimiä koskevat petovahinkokorvaukset on uudistettava pikaisesti.

Kirjeessä kiitetään komission puheenjohtajaa siitä, että hän on syyskuussa käynnistänyt kyselyn, jolla on kerätty kansalaisilta ajantasaista tietoa Euroopan susikannoista ja niiden aiheuttamista vaikutuksista. Kirjeessä myös kehotetaan von der Leyeniä ryhtymään tarvittaviin toimiin mahdollisimman pian. Euroopan komission puheenjohtajana Ursula von der Leyen pystyy viemään asiaa eteenpäin.

FACE esittää kirjeessä, että EU tarvitsee "suurpetopaketin", joka mahdollistaa luontodirektiivin lajiliitemuutokset. On myös selvennettvä EU:n antamaa ohjeasiakirjaa, joka koskee joustamista tiukan suojelutason tulkinnassa. Lisäksi tulee ottaa käyttöön uusi lähestymistapa suden suotuisan suojelutason arvioimiseksi niin, että lajin maiden rajat ylittävä elintapa huomioidaan.

Kirjeen on allekirjoittanut FACEn puheenjohtaja Torbjörn Larsson FACEn 7 miljoonan jäsenen puolesta. Larsson kehotti komission puheenjohtajaa nopeaan toimintaan, jotta EU:ssa saataisiin luotua raamit suden kannanhoidon käytännöille ihmisen ja suden rinnakkaiselon mahdollistamiseksi.

FACE (European Federation for Hunting and Conservation) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu noin 7 miljoonaa metsästäjää Euroopassa. Suomesta FACEen kuuluu Metsästäjäliitto. 

Alkuperäisen avoimen kirjeen voi lukea englanniksi, tai suomennettuna käännöksenä.

Valiokunnan lausunto MmVL 11/2023 vp >>

Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kirjauksia koskien suurpetoja. Niiden mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn, ja suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on turvattava lainsäädännöllä.

Kannanhoidollinen metsästys on valiokunnan mukaan tärkeä osa tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, ja siksi sen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti ja vuosittainen jatkuminen on välttämätöntä, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus 10.11.2023.

Tuottajajärjestö SLC haluaa ministeriltä muutosta suurpetolainsäädäntöön

Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC:n vaati 9.11.2023 tiedotteessaan, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) käynnistää välittömästi lainvalmistelun sen määrittämiseksi, kuinka monta suurpetoa tarvitaan suotuisan suojelutason säilyttämiseksi.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylundin mukaan ministeriltä vaaditaan nopeita toimia. Nylund muistuttaa, että hänellä on takanaan selkeät hallitusohjelmakirjaukset ja laaja poliittinen tuki petoeläinten metsästyksen lisäämiselle ja joustavoittamiselle.

– Poliittinen tahto on hyvin selkeä: petoeläinten aiheuttamat vahingot on pidettävä kurissa. KHO:n tuomio, jossa viitataan EU:n luontodirektiiviin, nojautuu siihen, että Suomen lainsäädäntö on sellainen kuin se nyt on. Nyt on ministerin vastuulla tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka täyttävät poliittisen enemmistön toiveet, Nylund sanoo SLC:n tiedotteessa.

SCL muistuttaa, että Ruotsi noudattaa samaa EU:n direktiiviä, johon KHO nyt viittaa. Ero Suomen ja Ruotsin lainsäädännön välillä on se, että Ruotsissa on laissa säädetty vaatimus, jonka mukaan susien suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä. Nyt Suomessakin pitäisi säätää Ruotsin tavoin suotuisasta suojelutasosta. Asiasta uutisoi 9.11.2023 Maaseudun Tulevaisuus.

Metsästäjäliitto: Suurpetojen metsästyslakiin Ruotsin malli

Metsästäjäliitto on jo esittänyt metsästyslakia muutettavaksi Ruotsin mallin mukaiseksi. Metsästäjäliitto on uutisoinut jo aiemmin, että Euroopan Unioni selkeästi tukee Ruotsin susipolitiikkaa. Suurpetojen metsästys toimii Ruotsissa samojen periaatteiden mukaan kuin karhun ja ilveksenkin metsästys. 

Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen, mistä hän kertoi pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen johdon tapaamisessa 8.9.2023.