Maa- ja metsätalousministeriö on ainoa taho, joka tämän aiheutuneen solmun pystyy avaamaan. Metsästäjäliitto on pitkään esittänyt, että suurpetoja koskeva lainsäädäntö on päivitettävä niin, että lupia ei enää voida oikeuskäsittelyssä hylätä. Esitämme lainsäädännön kehittämistä niin, että poikkeusluvat pysyvät voimassa mahdollisten valitusten jälkeen oikeuskäsittelyssä, että niitä ei siis oikeuslaitos voi hylätä. 

Ruotsinkin osalta toisinaan kerrotaan, että maassa ei olisi suurpetoasioissa valitusoikeutta. Kyllä Ruotsissa on suurpetojen metsästystä koskeva valitusoikeus ja valituksia tehdään vuosittain. Oikeuslaitos ei vain valituksia hyväksy, vaan pitää luvat voimassa, mikä johtuu Ruotsin Suomea tarkemmasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka pohjautuu luontodirektiiviin. 

Viimeksi 6.10.2023 Ruotsin metsästäjäliitto uutisoi, että Ruotsin korkein hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen, joka koski karhun metsästyksen poikkeuslupia vuodelta 2021. Päätöksellään oikeus hyväksyi tapahtuneen karhujen kannanhoidollisen metsästyksen, jossa karhuista noin viidennes oli tuolloin metsästettävissä.

Tähän työhön ministeriö ei koe voivansa ryhtyä argumentoiden, että lakia ei voida kehittää. Metsästäjäliitto on asiasta eri mieltä ja on tuottanut juridista materiaalia osoittaen, että Ruotsin mallin mukainen suurpetolainsäädäntö on mahdollista luoda myös Suomeen.

Toivomme, että vuoropuhelu maa- ja metsätalousministeriön kanssa voi jatkua ja toivomme, että asiaan löytyy ratkaisu lainsäädäntöä kehittämällä. Tämä asia on puheena myös meidän 16.11. edunvalvontaseminaarissamme. Seminaaria on mahdollisuus seurata etäyhteyksien kautta. Liiton puheenjohtaja Hallenberg ja ministeri Essayah avaavat seminaarin. Tule linjoille!

Liittoa on myös pyydetty toimimaan juridisesti. Todettakoon, että Metsästäjäliitto on tarjonnut lakiapua karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien saajille jo runsaan vuoden ajan. Kaikki syksyn 2022 karhulupien saajat ovat saaneet liitolle työtä tekevältä juristilta valmiit vastineet valituksiin niin hallinto-oikeuksiin kuin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Juridista apua on käytetty myös Ylämaan hybridisusiasiassa.

Meitä on avustanut lainsäädännön kehittämisehdotusten tekemisessä myös pohjoismaisen etujärjestömme Nordic Hunters’ Alliancen NHA:n juridinen neuvonantaja. Olemme toimittaneet kansanedustajille kuin myös ministeriön toimijoille täsmällisen analyysin Suomen ja Ruotsin suurpetolainsäädännön eroista. Olemme myös laatineet analyysit ministeriön näkemyksiin, miksi Suomi ei voisi muuttaa suurpetolakiaan. Analyysimme osoittavat, että EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät ole este lainsäädännön muuttamiselle, ja että direktiiviä voidaan soveltaa siinä sanottua tarkemmin kansallisin tulkinnoin, kunhan direktiiviä ei rikota.

Metsästäjäliitto on toiminut aktiivisesti suurpetoedunvalvonnassa jo vuosien ajan

Olemme koostaneet oheiseen PDF-tiedostoon listauksen edunvalvontatoimista, joita Metsästäjäliitto on suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen ja hoitoon liittyen tehnyt vuosina 2020-2023.

Tutustu yhteenvetoon (PDF)

Lue myös uutinen 3.11.:  Metsästäjäliitto neuvotellut suurpedoista ministerien kanssa

Uutinen päivitetty 8.11.

Liiton mielestä suurpetojen metsästyslainsäädöntä on muutettava, Ruotsin lainsäädäntö toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Liitto on tehnyt päättäjille juridisia selvityksiä ja esityksiä lakimuutoksiksi. Metsästäjäliiton ajama hallitusohjelman kirjaus "Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä" antaa hyvän pohjan työlle.

Voit vaikuttaa myös itse kansanedustajiin kertomalla suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen merkityksestä.

Tällä viikolla metsästäjien huoli suurpetojen metsästyksen jatkuvuudesta on ollut esillä Metsästäjäliiton lausunnoissa mm.

Ylen Radio Suomen Päivässä jossa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kertoi karhun kannanhoidollisen metsästyksen olevan tärkeää muun muassa SRVA-toiminnan jatkumisen kannalta.

Maaseudun Tulevaisuuden videohaastattelussa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistutti mm. hallitusohjelmassa olevasta lupauksesta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuvuudesta.

Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Mirva Lukkarinen Ylen Uutisissa ilveksen metsästyksestä.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry:n valituksen ja kumosi Suomen riistakeskuksen myöntämät Kuhmon karhuluvat. KHO ei lisäksi myöntänyt lainkaan valituslupaa karhuyhteislupien hakijoille Itä-Suomeen ja Pirkanmaalle. Riistakeskus oli perustellut kyseisissä lupapäätöksissään, että karhulupien perusteena ja suojelusta poikkeamisen päämääränä on karhukannan adaptiivinen hallinta suomalainen karhunmetsästyskulttuuri säilyttäen ja saalis haltuun ottaen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kannanhoidollinen metsästys ei sellaisenaan voi olla hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi poikkeuslupa voitaisiin myöntää.

Aikaisemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Tapiola ry:n valituksen Suomen riistakeskuksen Kuhmoa koskevista karhuluvista ja katsoi, että suotuisan suojelun tason saavuttaneen karhun kohdalla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset ja alueen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon eikä karhukannan kasvun rajoittamista ja metsästyskulttuurin ylläpitämistä voida pitää lainvastaisena. Kyseisen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisun takia Kuhmossa olisi saatu metsästää karhua syksyn 2022 aikana, vaikka muualla Itä-Suomessa karhujahti oli laajasti valitusten aiheuttamien toimeenpanokieltojen takia jäissä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että suotuisan suojelun tason saavuttaminen ei väljennä poikkeuslupaedellytyksiä. KHO:n mukaan kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin tietyin edellytyksin olla mahdollista: karhulupa voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. KHO:n mukaan riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksestä ei nyt riittävästi ilmene, mihin juuri kyseiseen hakemusalueeseen liittyvään karhukannan kasvusta aiheutuvaan ongelmaan poikkeusluvalla on tarkoitus puuttua.

KHO on tehnyt vastaavan päätöksen ilveksen poikkeusluvan osalta huhtikuussa 2022 todeten myönnetyn luvan laittomaksi. Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että karhun ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa turvattava, mutta se ei onnistu nykyisen lainsäädännön turvin. Tarvitaan lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Pääministeri Orpon hallitusohjelma toteaa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä.

Itävallan hallinto-oikeus on pyytänyt EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, voiko suden suojelutaso olla lähtökohtaisesti erilainen eri EU-maissa. Susi on listattu Itävallassa – kuten myös esimerkiksi Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella ja Ruotsissa – EU:n luontodirektiivin tiukan suojelutason liitteeseen IV. EU:ssa on kuitenkin maita, esimerkiksi Viro, jossa susi on listattu saman EU-luontodirektiivin väljemmän suojelutason liitteeseen V. Liitevalinta on poliittinen päätös, joka on neuvoteltu siinä yhteydessä, kun maat ovat liittyneet EU:n jäseneksi.

Nyt Itävallan hallinto-oikeus pyytää ennakkoratkaisua siitä, pitäisikö Itävaltaa kohdella suden suojelutasoa koskevassa asiassa samalla tavoin kuin niitä maita, joissa suden sallitaan olevan väljemmän suojelutason liitteessä. Itävalta vetoaa asiassa EU:n perussopimuksen yhdenvertaisuusperiaatteeseen.

Ennakkoratkaisupyyntö on mielenkiintoinen myös Suomen kannalta, koska mikäli EU-tuomioistuin katsoo, että asiassa on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta, tulee päätös erittäin todennäköisesti vaikuttamaan myös Suomeen.

Metsästäjäliitto on jo pitkään esittänyt, että susi tulisi siirtää Suomessakin koko maan osalta väljemmän suojelutason liitteeseen V. Tämä mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen. Metsästäjäliiton esittämä tavoite suden liitesiirron edistämisestä on otettu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan.

Ruotsin maaseutuministeriö on tiedottanut EU-tuomioistuimen kuulemistilaisuudesta 25.10.2023. Tiedotteen mukaan tuomioistuimen julkisasiamiehen odotetaan antavan ratkaisuehdotuksensa tammikuussa 2024 ja tuomioistuimen päätöstä odotetaan saatavaksi ennen syksyä 2024.

Lue lisää: Ruotsin maaseutuministeriön tiedote 25.10.2023 (ruotsiksi)

Suomen Sikayrittäjät ry. on maksanut toiminta-avustusta kaadetusta villisioista metsästysseuroille 137 euroa. Palkkio nousee marraskuun alusta 185 euroon.

Palkkio toivotaan suunnattavan villisian metsästyksen tehostamiseen ja nuorisotyöhön.

Näytepalkkioista ja toiminta-avustuksen ilmoittamisesta ohjeistetaan Ruokaviraston sivulla >>

Lue aiheesta lisää: 

• Metsästäjäliitto: Metsästäjien tulee olla tarkkana villisikojen kanssa ja huolehtia siitä, että ASF-riski pysyy pienenä
• Jahtimedia: Villisian metsästys: miten, missä ja milloin?

Turvallisuudesta vastaa aina ihminen – juuri sinä! 

Asetta käytettäessä ei virheille ole tilaa, eikä niitä saa anteeksi. Siksi opittuja taitoja on ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti. Sinä päätät, miten turvallista luonnossa liikkuminen on ja millaisen esimerkin annat muille.

Tee testi Omametsossa ja osallistu arvontaan >>

Kysely tehdään Metsästäjäliiton jäsenpalvelu OmaMetsossa. Mikäli et ole aiemmin kirjautunut palveluun, katso ohjeet kirjautumisesta täältä. Kysely löytyy OmaMetson Tapahtumat-välilehdeltä.

Saimme kuulla suru-uutisen Savitaipaleelta viime viikonloppuna. Jänisjahdissa ollut nainen kuoli ampumavamman seurauksena. Kuoleman aiheutti toinen metsästäjä. Onnettomuus on aina traaginen ja ikuiset jäljet jättävä kokemus kaikille tapahtuman osapuolille. Esitän omasta ja Metsästäjäliiton puolesta surunvalittelun uhrin omaisille.

Metsästyksen turvallisuuden varmistaminen kuuluu meistä jokaiselle. Yksikin vahinko on liikaa. Pyydän sinua pysähtymään ja tarkoin miettimään, miten voit varmistaa turvallisen jahdin.

Toivottavasti myös seuraavista neljästä turvallisuusohjeesta on apua, juurruta ne mieleesi:

1. Asetta on aina käsiteltävä kuin se olisi ladattu
2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua (piippukontrolli)
3. Pidä sormi pois liipaisimelta (sormikontrolli)
4. Ole varma kohteesta

Jos huomaat, että jahtikaverisi aseenkäsittely on turvatonta, sinulla on oikeus ja myös velvollisuus mainita siitä hänelle. Ja jos kaverisi pyytää sinua olemaan huolellisempi aseen käsittelyssä, älä ota nokkiisi, vaan kiitä jahtikumppania.

Terveisin,

Jaakko Silpola

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja

Lue Jahtimediasta ampumakouluttajan vinkit turvalliseen aseenkäsittelyyn

Tehtävään etsitään henkilöä, jolla on edunvalvontakokemusta EU:n päätöksenteosta ja ympäristöpolitiikasta. Metsästyksen ja suurpetojen kannanhoidon sekä suojelun tuntemus katsotaan eduksi.

Haku päättyy 9. lokakuuta.

Katso ilmoitus ja hakuohjeet FACE:n sivuilta >>

Ampuma-aselain 53 a §:n mukaan luvanhaltijan tulee osoittaa harrastuksensa jatkuminen luvanmyöntäjälle (poliisi) viiden vuoden välein, jos hänellä on aselupa pienoispistoolille, pistoolille, revolverille tai pienoisrevolverille, erityisen vaaralliselle ampuma-aseelle tai ampuma-aseelle, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli.

Aktiivista harrastuneisuutta koskevia asiakirjoja on toimitettava poliisille seuraavien aselupien kohdalla:

• Pienoispistooli, pistooli, pienoisrevolveri tai revolveri, jonka lupaa koskeva hakemus on jätetty 13.6.2011 tai sen jälkeen.
• Itselataava kertatuliase (pienoiskivääri, haulikko, kivääri), jonka lupa on myönnetty 15.7.2019 tai sen jälkeen.
• Erityisen vaarallinen ampuma-ase (ERVA), jonka lupa on myönnetty 13.6.2017 tai sen jälkeen.

Harrastuneisuutta ei tarvitse todentaa ennen edellä mainittuja päivämääriä myönnettyjen lupien kohdalla.

Metsästysharrastus todennetaan voimassa olevalla metsästyskortilla

Metsästysperusteella myönnettyjen pitkien itselataavien aseiden kohdalla harrastuneisuus on siis todennettava ensimmäistä kertaa alkukesästä 2024. Poliisi pitää harrastamista aktiivisena, kun luvanhaltijalla on voimassa oleva metsästyskortti ja riistanhoitomaksu on maksettu. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvanhaltijaa esittämään harrastuksestaan muitakin selvityksiä.

Jo vuosia voimassa olleen harrastuneisuuden todentaminen käsiaseiden kohdalla, jotka on myönnetty loukku- tai luolapyyntiin, osoitetaan edelleen riistanhoitoyhdistyksen todistuksella.

Sähköisen asiointipalvelun käyttö

Selvityksen harrastuksen jatkumisesta voi edelleen toimittaa poliisilaitokselle, mutta poliisi suosittelee ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun käyttöä. Sähköinen asiointi tapahtuu vahvan tunnistautumisen jälkeen ja sinne voi jättää tarvittavat asiakirjat esimerkiksi skannattuina. Käy jättämässä tarvittavat asiakirjat poliisin sähköiseen asiointipalveluun ennen viiden vuoden määräajan täyttymistä. Luvan myöntämisen päivämäärä löytyy aselupakortista. Uusi viiden vuoden jakso alkaa todistuksen toimittamisesta.

Luvanhaltijan on itse huolehdittava todistusten toimittamisesta ajoissa. Poliisi ei ilmoita asiasta etukäteen, mutta valvoo todistusten toimittamista. Jos ilmenee, että luvanhaltija on laiminlyönyt harrastuksen jatkumisen osoittamisen, siitä muistutetaan. Ellei todistusta toimiteta annetussa määräajassa, voidaan kyseiset hallussapitoluvat peruuttaa.

Lue poliisin ohje kokonaisuudessaan tästä: Ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen ampuma-aselain 53a § mukaan.pdf

Linkki yksityisen henkilön asepalveluihin tästä https://asiointi.poliisi.fi/yksityishttps://asiointi.poliisi.fi/yksityis/ase

Kyselyssä tiedustellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, mitkä paikat tai alueet Suomen merialueilla koetaan tärkeiksi ja arvokkaiksi. Metsästäjien kannalta kyselyyn voi vastata kertoen tärkeistä pyyntipaikoista.

Kokemustietoa hyödynnetään ekosysteemipalvelujen kannalta arvokkaiden merialueiden tunnistamisessa, merialuesuunnittelussa ja merituulivoimalle sopivien alueiden kartoittamisessa.

Vastaamalla pääsee vaikuttamaan merialueiden käyttöön ja omien tärkeiden metsästyspaikkojen säilymiseen tulevaisuudessa. Kyselyyn voivat osallistua kaikki merellä tai rannikolla asuvat, metsästävät, matkailevat, mökkeilevät, työskentelevät tai vapaa-aikaansa viettävät. Vastaajia toivotaan kaikilta Suomen meri- ja rannikkoalueilta.

Vastaa kyselyyn >> 

Kysely on auki 15.10.2023 asti. Kyselyä hallinnoi Suomen ympäristökeskus.