Vesilinnustuksessa useita huomioitavia asioita

Vesilinnustuskausi alkaa sunnuntaina 20.8. puolilta päivin. Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottaa kaikkia metsästäjiä välttämään taantuvien lajien metsästystä.

- Taantuvien lajien väheneminen Suomessa jatkuu vesilintujen elinympäristöjen heikentyessä. Vastuullinen metsästäjä välttää taantuvien lajien metsästystä, ja tarkka lajintunnistus on silloin ensiarvoisen tärkeää. Pyynti tulee kohdistaa elinvoimaisiin lajeihin kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Noutavan koiran käyttö on osa vastuullista metsästystä, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Uutta vesilintujahdissa on hämärämetsästyskielto. Vesilinnustus on kiellettyä auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä alkaen aina auringonnousua edeltävän tunnin alkuun saakka. Jos aurinko laskee esimerkiksi kello 21.01, on metsästys kiellettyä kello 22.01 alkaen. Metsästäjän tulee tarkistaa auringon nousu- ja laskuaika metsästysalueellaan. Haavoittuneen linnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös kiellon aikana.

Lintuinfluenssaepidemia vaikuttaa osaltaan myös sorsastukseen. Ruokavirasto suosittaa, että niillä alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssatapauksia, tulisi pidättäytyä vesilinnustuksesta.

- Siellä missä lintuinfluenssaa ei ole tavattu, voi kuluvana syksynäkin lähteä sorsajahtiin. Houkutusruokinnasta tulee pidättäytyä, ettei yhteen paikkaan kerätä tietoisesti suurta määrää lintuja. Noutavan koiran voi ottaa jahtiin hygieniasta huolehtien. Saaliinkäsittelyyn suositellaan kertakäyttökäsineitä. Mikäli koirassa on lintujen eritteitä, ne pitää pestä huolellisesti pois. Koiralle ei myöskään saa antaa raakoja linnunosia palkkioksi, suosittelee Grenfors.

Karhujahti asettaa metsästyskoirat alttiiksi susivahingoille

Karhun kannanhoidollinen metsästys käynnistyy sunnuntaina 20.8. Samalla metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika päättyy. Karhua metsästetään itsenäisesti etäällä ohjaajastaan työskentelevillä koirilla, mikä altistaa ne suden saalistukselle. Vuosittain kymmeniä metsästyskoiria jää susien saaliiksi, mikä rajoittaa monin paikoin mahdollisuutta metsästää koirien avulla. Metsästäjäliitto vaatii pikaisia ja määrätietoisia hallitusohjelman kirjauksen mukaisia toimenpiteitä suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi, jotta metsästyskoirille ja kotieläimille aiheutuvat merkittävät vahingot saataisiin kuriin. Säännöllisen kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää tehokkaasti erilaisia suden aiheuttamia vahinkoja ja pitää susikanta ihmisarkana.

Suomen Riistakeskus myönsi syksylle 2023 yhteensä 106 poikkeuslupaa kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen. Myönnetyt poikkeusluvat painottuvat vahvimman karhukannan alueille maan itäosiin. Suomen karhukanta on vahva ja laji on suotuisan suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta ennen metsästyskautta on 1740–1925 yksilöä.

Esitys toimitettiin asianomaisille ministeriöille heinäkuussa. Ampumaratojen ympäristölupahankkeessa ovat mukana Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Suomen Ampumahiihtoliitto. Kaikki hankkeen osapuolet ovat sitoutuneet toimenpide-esitykseen.

Vuonna 2022 Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne heikkeni merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämän seurauksena on ymmärretty, että ampumaradat ovat erittäin tarpeellisia ja kaikki ampumaharjoittelu tukee myös maanpuolustusta, tapahtui se sitten ampumaurheilun, metsästyksen tai muun ammunnan nimissä. Useamman vuosikymmenen kestäneen ampumaratojen alasajon seurauksena maassamme on laajoja alueita, joissa ampumaratatilanne on erittäin heikko erityisesti eri lajiratojen monipuolisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Hallitusohjelmassa 2023 on nostettu kriittisenä tekijänä esille ampumaratojen määrän lisääminen ja tavoitteena on parantaa tilannetta kaikille ampumista harjoitteleville nostamalla ampumaratojen määrä 1000 rataan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Lisäksi vuodesta 2019 asti Euroopan kemikaalivirasto on valmistellut Euroopan komission pyynnöstä kieltoesitystä, joka koskee lyijyluoteja ja -hauleja sekä kalastuspainoja. Toteutuessaan maaliskuussa 2023 komissiolle toimitetun kaltaisena rajoituksen vaikutus kaikkeen ampumaharjoitteluun olisi erittäin negatiivinen, mutta sen lisäksi se heikentäisi EU:n sotilaallista puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.

Toimenpide-esitys tästä linkistä:

Ampumaratojen ympäristölupahankkeen toimenpide-esitys

• Liite 1. 
• Liite 2. 
• Liite 3. 

Ruokavirasto suosittelee, ettei vesilintuja metsästettäisi niillä alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa. Tämä suositus koskee koko maata. Suositus koskee kuitenkin ainoastaan vesilintujen metsästystä todetuilla taudin esiintymiskohteilla, eikä se siten koske kyyhkyjä, muita riistalintuja tai rauhoittamattomia varis- tai lokkilintuja.

Metsästäjäliitto antoi oman suosituksensa pidättäytyä kyyhkyjen ja vesilintujen houkutteluruokinnasta koko maassa 26.7.2023 alkaen. Lintuinfluenssatapauksien määrän kasvaessa ja taudin levitessä uusille alueille Suomessa on erittäin tärkeää, että metsästäjät huomioivat tilanteen vakavuuden sekä lintuinfluenssan aiheuttamat uhat maataloudelle, mutta myös luonnonvaraisille lintukannoille ja metsästykselle.

Lintujen metsästyksessä koiran käyttö on tärkeää saaliin löytämiseksi ja talteen saamiseksi eikä siihen toistaiseksi ole annettu rajoitussuosituksia. Koirille ei tule kuitenkaan antaa kypsentämättömiä saalislintujen osia tai lihaa. On myös tarpeen huolehtia, että koirat eivät pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai etenkään itsestään kuolleita lintuja tai muita eläimiä. Ruokavirasto suosittelee lisäksi, että koirien kouluttamiskäyttöä varten lokkeja tai varislintuja ei metsästettäisi tänä vuonna lainkaan, sillä virukset voivat säilyä pakastetussakin lihassa tartuntakykyisinä. Lintusaaliin käsittelyssä suositellaan yleisesti noudatettavan hyvää hygieniaa ja suojakäsineiden käyttämistä

Jos maastosta löytyy useita kuolleita lintuja tai lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Vesilintujen metsästys alueella ei ole tuolloin enää suositeltavaa.

Ruokaviraston tiedote ja ohjeistus 2.8.2023

”Vaikka riistalintujen metsästysruokinta ei ole ollut syynä lintuinfluenssan leviämiseen, on tässä tilanteessa tehtävä kaikki mahdollinen lintuinfluenssan leviämisen riskin pienentämiseksi. Siksi on syytä pidättäytyä riistalintujen ruokinnalta”, toteaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Metsästäjäliitto kannustaa, että liiton jäsenseuroissa annettaisiin jäsenille vastaava suositus riistalintujen ruokinnasta pidättäytymiselle toistaiseksi. Lisäksi, mikäli kotieläintilat pyytävät apua vahinkoa tai vahinkoriskiä aiheuttavien lintujen poistamisessa ja karkottamisessa, seurat voisivat organisoida tilojen avuksi metsästäjiä. Esimerkiksi naakan rauhoitusaika päättyy elokuun alussa.

Lintuinfluenssatapaukset ovat lisääntyneet ja tartuntavyöhykettä on laajennettu. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Päätös on voimassa välittömästi, kerrotaan Ruokaviraston sivulla.

Lintuinfluenssa aiheuttaa merkittävän riskin suomalaiselle ruoantuotannolle ja metsästäjiä pyydetään huomioimaan tämä osana vastuullisuutta. Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.

Lisätietoa saatavilla:

Seuraa tautitilannetta alueellasi Ruokaviraston sivuilta

Ruokaviraston tiedote 25.7.2023

Viranomaisohjeita jos löytää kuolleen linnun (näytteet ja hautaaminen)

ETT ry (Eläinten terveys) uutisoi omassa tiedotteeseen uusia lintuinfluenssatapauksia ilmenneen sekä luonnonvaraisilla linnuilla, että turkiseläimillä. Naurulokkien joukkokuolemia on ilmennyt erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueella, jonne Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhoito on jo antanut vastaavan suosituksen. Lintuinfluenssa aiheuttaa merkittävän riskin suomalaiselle ruoantuotannolle ja metsästäjiä pyydetään huomioimaan tämä osana vastuullisuutta.

ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz suosittaa, että siipikarjaa hoitavien henkilöiden ei ole suositeltavaa osallistua lintujen metsästykseen akuutissa riskitilanteessa eli jos metsästysalueella on todettu lintuinfluenssatapauksia. On muistettava, että kaikki lintuinfluenssavirusta kantavat luonnonvaraiset linnut eivät välttämättä oireile näkyvästi. Koirat voivat lintuja noutaessaan saada viruksen ja levittää sitä eteenpäin. Metsästäjän iholla, vaatteissa ja varusteissa lintuinfluenssavirus voi levitä siipikarjaan, mikäli tartuntaketjua ei katkaista huolellisin puhdistus- ja desinfiointitoimin ennen siipikarjayksikköön menoa.

Lisätietoa saatavilla:

Seuraa tautitilannetta alueellasi Ruokaviraston sivuilta

Viranomaisohjeita jos löytää kuolleen linnun (näytteet ja hautaaminen)

ETT tiedote 14.7.2023

Suomessa on uusi hallitus, jonka ohjelma sisältää useita tärkeitä ja kannatettavia metsästystä tukevia linjauksia. Kiitollisuudella voidaan todeta, että hallitusneuvottelijat ovat huomioineet monia Metsästäjäliiton esityksiä. Seuraavassa on muutamia tiivistettyjä poimintoja hallitusohjelman kirjauksista: 

Hallituksen mukaan metsästys on arvokas osa suomalaista elämänmuotoa ja sen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja tulevaisuus turvataan. Hallitus pyrkii turvaamaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännöllä. Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Hallitus jatkaa työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.  Merimetson ja valkoposkihanhen metsästysrajoitukset poistetaan ja lajit siirretään metsästyslain piiriin ja niiden lihaa on voitava hyödyntää. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja vesilintukantojen suojelemiseksi ryhdytään toimiin naakka- ja variskantojen säätelemiseksi.

Hylkeiden metsästystä merialueilla tehostetaan ja hallitus toimii, jotta Suomelle saataisiin poikkeuslupa hyljetuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen. Metsästysmahdollisuuksia ei kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. Metsästysmuistojen maahantuonnissa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia. Suurpetojen haaskaruokinnan tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia rajoituksia arvioidaan. Ampumaratojen määrää halutaan kasvattaa noin 1 000 ampumarataan vuosikymmenen loppuun mennessä. Harjoittelussa tarpeelliset lyijyluodit halutaan pois EU-lyijykiellosta. Liikuntasetelin käyttöalaan lisätään kalastus- ja eräpalvelut.

Nyt, kun hallitus on määritellyt tavoitteet metsästyksen ja eräkulttuurin kehittämiselle, on toteutuksen aika. Metsästäjäliitolla on toimintaehdotukset olemassa ja liittomme haluaa osaltaan olla myötävaikuttamassa hyvän tuloksen syntymiseen.

Riistahallinto julkaisi juuri selvityksen, jonka mukaan suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on säilynyt myönteisenä, mutta asenteissa on pieni muutaman prosenttiyksikön heikkeneminen viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Yhtä kaikki, edelleen 88 % kansalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti, kielteisesti metsästykseen suhtautuu 12 %. Pidetään luvut jatkossakin kiitettävällä tasolla.

Meistä jokaiselle metsästäjälle kuuluu vastuu siitä, että kansalaiset jatkossakin suhtautuvat meihin ja metsästykseen myönteisesti. Hyvää kokonaiskuvaa luovat lain ja asetusten noudattaminen, kanssaihmisten huomiointi niin jahtimailla kuin somessa sekä metsästyksen toteutus eettisesti kestävällä tavalla. Viimeksi mainittuun liittyy esimerkiksi se, että ministeriö on säätämässä asetuksella vesilintujen päivittäistä metsästysaikaa niin, että itse ampuminen tapahtuu aikaisintaan tunti ennen auringon nousua ja enintään tunti auringon laskun jälkeen. Liian pimeässä ohi pyyhkäisevän vesilinnun lajitunnistus on arviokauppaa. Auringon nousu- ja laskuajat on tarkistettava paikkakuntakohtaisesti. Ministeriön vetämässä vesilintujen metsästyksen strategiatyössä kaikki osalliset riistasektorin järjestöt Metsästäjäliitto mukaan lukien tukivat tätä vastuulliseen metsästykseen liittyvää esitystä.

Karhuluvat myönnettiin kesäkuun alussa. Valitusaika on päättynyt, eikä luvista valitettu. Luvat ovat siten käytettävissä ja on aika valmistautua tulevaan jahtiin. Viimevuotiset karhulupavalitukset ovat korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä, ja Metsästäjäliiton kautta juristi avustaa asiassa kaikkia luvanhaltijoita.

Toivotan hyvää sydänkesän aikaa ja hyviä lomapäiviä niille, joilla lomaa on! Nyt on oikea aika käydä radalla harjoittelemassa ja laatia suunnitelmia tulevaa jahtisyksyä varten!

Lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä on ollut kiellettyä 16.2.2023 alkaen. Kielto koskee lyijyhaulien ampumisen lisäksi niiden mukana pitämistä, ellei voida osoittaa, että niitä käytetään suojavyöhykkeen ulkopuolella. 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tarkensi vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikoiksi soveltuvien kosteikkoalueiden määritelmää aikaisemmin siten, että ne olisivat yksiselitteisesti tunnistettavissa suoraan maastokartalta. Nämä alueet suojavyöhykkeineen on nyt merkitty Maanmittauslaitoksen karttapalveluun. Karttapalvelu on suunnattu viranomaisille, metsästäjille ja ampumaharrastajille kiellon soveltamisen tueksi. 

Kartta-aineistoon merkityt alueet eivät kuitenkaan kata kaikkia vesilintujen relevantteja elinympäristöjä. Jotta rajoituksen tarkoitus toteutuisi, tulee ampujien noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta alueilla, jotka saattavat muodostaa vesilintujen elinympäristöiksi soveltuvia kosteikkoalueita. 

- Tällaisia alueita ovat esimerkiksi paikoittain kaventuneet joen uomat tai kevättulvien peittämät peltoalueet, jonne muuttomatkallaan olevat linnut voivat pysähtyä ruokailemaan. Mahdollisista kausivaihteluun liittyvistä olosuhteista voi tiedustella maanomistajalta, joka tuntee maa-alueensa parhaiten, sanoo ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen Tukesista. 

Tukes suosittelee, että lyijyhauleja ei käytetä, jos on epäselvää, tapahtuuko haulien ampuminen kosteikkoalueilla.  

Lisätietoja:
ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) p. 029 5052 074, sähköposti: etunimi.sukunimitukes.fi

Lyijyhaulikieltoalueet-karttapalvelu (Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla)
Lyijyhaulikieltoalueet-rajapintapalvelun metatiedot (Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla)
Tukesin tiedote 10.2.2023: Lyijyhaulien käyttö kielletään kosteikkoalueilla – Tukes tarkentaa kosteikkoalueen määritelmää
Tukesin tiedote 18.8.2022: Lyijyhaulien käyttö kielletään kosteikkoalueella
Komission asetus (EU) 2021/57 (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) 
Ammusten, luotien ja kalastustarvikkeiden sisältämä lyijy (ECHAn verkkosivuilla, en)
Rajoitusmenettelyn kuvaus (ECHAn verkkosivuilla)  
Kemikaalineuvonta yrityksille

(uutinen TUKES, julkaistu 30.6.2023, klo 9.03)

UPM Metsä on luopunut metsissään teräshaulikiellosta ja kannustaa metsästäjiä lyijyä korvaavien materiaalien kuten teräksen käyttöön. Tänä vuonna päivitetty UPM metsästysvuokrasopimus on jo otettu metsästysseurojen ja muiden vastaavien metsästysoikeuden vuokraajien kanssa käyttöön ja astuu voimaan 1.9.2023. Kirjaus yleisissä sopimusehdoissa on seuraava: ”Vuokralainen sitoutuu mahdollisuuksiensa mukaan välttämään tarpeetonta lyijyammusten käyttämistä. Teräsmateriaalien ja muiden lyijyä korvaavien hauli- ja luotimateriaalien käyttäminen on vuokra-alueella sallittua.”

UPM Metsä katsoo, että Metsästäjäliiton ja MTK:n yhdessä tuottama tuore selvitys antaa selkeän perusteen sallia kovien haulimateriaalien kuten teräksen käytön metsäalueilla.

”Metsästyksen vastuullisuus on tärkeä osa toimintaamme ja siirtyminen lyijyttömiin haulimateriaaleihin on osa sitä”, toteaa metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä.

Lyijyhaulien käytön rajoittaminen vesilinnustuksen lisäksi ns. Ramsar-alueilla astui voimaan helmikuussa ja kosteikkoalueilla lyijyhaulien käyttö ei ole enää sallittua. Lyijyä korvaavista materiaaleista on tehty paljon selvityksiä ja tärkeimmäksi korvaavaksi materiaaliksi on noussut teräs.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola on iloinen UPM Metsän päätöksestä ja toteaa "On hienoa, että UPM Metsä päätti sallia kovat haulimateriaalit alueillaan. Tämä tulee helpottamaan metsästäjiä lyijyttömien haulimateriaalien käyttämisessä."

Lisätietoja:

UPM, metsäjohtaja Sauli Brander, puh. 0405674155

Suomen Metsästäjäliitto, toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 0504064836

TAUSTATIETOA:

Teräshauliselvitys julkaistu

Selvitys johon edellä viitataan toteutettiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampuksen kanssa. Kenttäkokeissa puihin ammuttiin sekä teräs- että lyijyhauleja. Puut toimitettiin yhteistyösahalle tukkiröntgeniin tarkasteltavaksi. Yhtenä osana selvitystä oli case-esimerkki, jossa kahdeksaan runkoon ammuttiin lähes 1 200 teräshaulia, jonka jälkeen puut sahattiin terävaurioiden selvittämiseksi. Sahan terät vietiin sahauksen jälkeen terähuoltoon ja niistä pyydettiin lausunto. Terähuollon lausunnon mukaan terien vioittuminen ja kuluminen vastasi normaalin sahausvuoron aikana mm. hiekan ja epäpuhtauksien aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi on syytä huomata, että teräshauleja oli puissa täysin poikkeuksellinen määrä. Sahateollisuuden ammattilaisten ja kokeessa tehtyjen havaintojen perusteella kranaatin sirpaleet, pultit, naulat yms. metallit, jotka eivät anna periksi sahan terän edellä, ovat ongelmallisia, ei niinkään pienet pyöreät haulit, jotka sahanterän kohdalla irtoavat muotonsa takia puusta. Teräshauliselvitys luettavissa linkistä https://www.theseus.fi/handle/10024/795948

Teräs merkittävin lyijyn korvaava haulimateriaali

Lyijyn sijasta kosteikkoalueilla pitää jatkossa käyttää korvaavia haulimateriaaleja. Korvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit. Korvaavia haulimateriaaleja ovat teräksen lisäksi tina/sinkki, kupari, vismutti (bismuth), tungsten eli volframi. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna teräs eli rauta on kuitenkin ainoa potentiaalinen lyijyn korvaaja. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle.

Suomessa kovien haulimateriaalien käyttö on kielletty osassa metsästysvuokrasopimuksia varovaisuusperiaatteeseen perustuen. Suurista metsästysmaan vuokraajista mm. Metsähallitus luopui kiellosta 2018. Käytännössä uusi rajoitus tarkoittaa sitä, että korvaavien haulien käyttö tulee yleistymään myös talousmetsäalueilla.  

Oppaan vesilintuosassa perehdytään vesilintujen ruokintaan sekä ruokinnalta pyytämiseen kestävästi, unohtamatta tavoitetta parantaa vesilintukantoja. Valkohäntäpeuraa käsittelevässä osassa kestävän ruokinnan tavoite tihentymäalueilla on toimia merkittävänä pyynnin apuvälineenä, tukematta kannan kasvua. Molemmissa oppaan osissa tavoitteena on ohjata ruokintatoimintaa entistä kestävämpään toimintakulttuuriin ilman lakimuutoksia.

Oppaan tärkeimmät viestit ovat metsästettävien vesilintujen osalta kohdistaa pyynti elinvoimaisiin lajeihin, välttää taantuneiden lajien metsästystä ja toimia pyyntimäärän suhteen kestävästi. Ruokinnan toteutuksessa kiinnitetään huomiota sijainnin turvallisuuteen, lintujen terveyteen ja haittojen vähentämiseen kuten pienpetopyyntiin. Valkohäntäpeuran kestävässä ruokinnassa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, oheishaittojen minimointiin, valikoivaan tehokkaaseen pyyntiin ja ruokinnan toteuttamiseen kantaa kasvattamatta.

Eettisesti ja kestävästi hoidettu riistaruokinta on oleellinen osa riistanhoitotyötä. Oppaalla pyritään lisäämään tietoa kestävästä riistaruokinnan toteutta­misesta ja ylläpitämään metsästyksen hyväksyttävyyttä.

Tämän Metsästäjäliiton laatiman ja tuottaman oppaan sisällöstä on konsultoitu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kenttäjohtaja Timo Leskistä, Suomen ammattiriistanhoitajat ry:n puheenjohtaja Ari Puolakoskea sekä Maanomistajain liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlbergia.

Oppaan löydät alta linkin takaa:

Kestävän riistaruokinnan-opas ja liiton sivuilta metsästäjälle, oppaat osiosta.

MetsäGroup on tehnyt vuoden 2023 rahoituspäätökset luonto-ohjelmassaan. Rahoitettavaksi valittiin 23 Suomen luonnon monimuotoisuuden hoito- ja ennallistamishanketta, joista yksi on Metsästäjäliiton ja sen maakunnallisten piirien hallinnoima Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hanke. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen päärahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Metsästäjäliitto haluaa lämpimästi kiittää Metsä Groupia hankkeelle osoitetusta tuesta. Vieraspetojen pyynti on hyvin tärkeää vesilintu- ja metsäkanalintukantojen suojelemiseksi”, iloitsee toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

MetsäGroupin hankearviointiin osallistui riippumattomia asiantuntijoita ympäri Suomen. Rahoituksen saaneiden hankkeiden teemoja ovat vesistöjen tilan parantaminen, virtavesien kunnostus, vieraspetojen ja vieraslajien poisto, perinneympäristöjen hoito, kosteikkojen kunnostus ja hiekkarantojen hoitotoimet. Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Metsästäjillä on tärkeä rooli pienpetojen vähentämisessä. Hankkeessa on luotu maakunnallisia ja paikallisia verkostoja avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa on luotu paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.

• MetsäGroupin tiedote