Metsästäjäliitto kannustaa metsästysseuroja ja metsästäjiä järjestämään suurpetojen jälkihavainnointia ja ilmoittamaan niistä paikallisille suurpetoyhdyshenkilölle tempausviikonloppuna 27.-28. tammikuuta. Suupetoyhdyshenkilöt varmistavat havainnot ja kirjaavat ne Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-havaintojärjestelmään. Jos lumi- ja sääolosuhteet eivät ole suotuisat, havainnointitempauksen varaviikonloppu on 3.-4. helmikuuta.

Tempauksen tarkoituksena on varmistaa, että susien, ilveksen ja ahman kanta-arvioon saadaan kerrytetyksi havaintoja. Metsästäjäliitto katsoo, että vaikka suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä pysähdyksissä, on uskottava siihen, että suurpetojen metsästys on tulevaisuudessa mahdollista.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voi onnistua vain, mikäli kanta-arviot osoittavat, että suurpetoja on metsästyksen mahdollistava määrä. Siksi on tehtävä jälkihavainnointia ja kerättävä susien jätöksiä DNA-näytteiksi.

Kansallisia lainsäädännön muutoksia tarvitaan

Metsästäjäliitto katsoo, että Suomessa tulee muuttaa suurpetolainsäädäntöä ja kehittää hallintoa, jotta paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat otetaan suurpetojen metsästyksen luvituksessa ja oikeuskäsittelyssä huomioon. EU-komission susitiedotteessa 20. joulukuuta todettiin, että jäsenvaltioiden pitää hyödyntää luontodirektiivin poikkeamismahdollisuuksia.

Maa- ja metsätalousministeri Essayah on ilmoittanut, että maahan perustetaan kansallinen suurpetotyöryhmä. Metsästäjäliitto katsoo, että ryhmän tulee löytää lääkkeitä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseen. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa suurpetojen kantamääritys ja metsästyksen perustelut laaditaan paikallistasolla lääneissä ja hallinnollisesti läänit yhdistävillä suurpetoalueilla. Maan oikeuslaitos on hyväksynyt suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen.

Työryhmässä tulisi Metsästäjäliiton mielestä kehittää myös suurpetojen kantojen arviointia ja kannanhoitosuunnitelmia. Tulee määritellä suurpetojen kannanhoitosuunnittelun periaatteet, tehdä esitys suurpetojen suotuisan suojelutason valtakunnallisiksi viitearvoiksi ja jyvittää viitearvojen määrät Suomen eri alueille. Tulee myös suunnitella, miten kanta-arviot tuotetaan nykyistä läpinäkyvämmin ja havaintoaineiston tuottajia motivoiden.

Metsästäjäliitto muistuttaa myös, että koirasusiongelma on edelleen ratkaisematta. Työryhmän tulisikin laatia lainsäädäntöesitys hybridisusien tai niitä sisältävien laumojen poistamiseksi. Laumassa mahdollisesti mukana olevat puhtaat sudet eivät saa estää koko lauman poistamista.

Kun tarvikkeet ovat oikeanlaisia, on kokoaminen helppoa. Eräkontista saat tilattua nimenomaan pesäputkien valmistamiseen tarkoitettua verkkoa ja toimituksen mukana saat ohjeet putken tekemiseen.

Vesilintujen pesimätuloksen puolesta

Suomi on tärkeä pesimäympäristö eurooppalaisille vesilinnuille. Pitkät kesäyöt ja runsas vesistöjen määrä ovat ikiaikaisesti houkuttaneet muuttavat vesilintuparvet Suomeen pesimään. Maastamme onkin tuhansien vuosien aikana muodostunut hyvin tärkeä lisääntymisalue Euroopassa ja Euroopan ulkopuolellakin talvehtiville vesilinnuille. Tästä syystä vesilintujen suomalaisten elinympäristöjen hoito ja erilaiset riistanhoitotoimet vaikuttavat hyvin laajalla alueella, jopa Afrikassa saakka. Elinympäristöjen nopea muuttuminen vaikuttaa koko muuttoreitillä kantojen hyvinvointiin.

Suomessa keskeisin syys kantojen taantumiseen on elinympäristöjen laadun heikkeneminen sekä vieraspetojen saalistus. Vesilinnut ovat kirjaimellisesti riippuvaisia kullekin lajille sopivista vesiympäristöistä. Vesistöihin ajautuvat kiintoaineet ja ravinteet ovat huonontaneet erityisesti luonnostaan rehevien elinympäristöjen kuntoa. Vesikasvuston runsastuminen, veden värisyyden tummuminen, särkikalaston runsastuminen sekä umpeenkasvu kaventavat yksin tai yhdessä vesilintujen sekä erityisesti poikasten elinympäristöjä. Muutosten seurauksena lajisto kapenee ja kohteen yksilömäärät pienenevät. Erityisen vahingollista muutokset ovat poikueille, joiden ravinnonsaanti vaikeutuu erityisesti särkikalojen ylivoimaisen kilpailun takia.

Vieraspetokontrolli on ensiarvoisen tärkeää kaikilla vesistökohteilla

Pesintöjen onnistuminen edellyttää laadukkaita elinympäristöjä. Kriittisin vaihe on muninta- ja haudontakausi, johon kuluu sinisorsalla noin 35–40 vuorokautta. Tuona aikana emo ja munapesä ovat alttiita lintujen sekä nisäkäspetojen ryöstelylle. Veteen päästyään poikueen tilanne paranee, vaikkakin ottajia riittää vielä silloinkin.

Vieraspetopyynnin tärkein kausi on kuumillaan samaan aikaan kun ensimmäiset vesilinnut alkavat muuton lisääntymisalueilleen. Kevättalvelle selvinneet supikoiraparit alkavat liikkumaan keväthangilla, jolloin niiden pyynti helpottuu. Supikoirat voi houkutella vesilintukohteilta esimerkiksi haaskoille, joilta niiden poistaminen on helpompaa. Minkkien maaliskuinen kiima liikuttaa yksilöitä, jolloin hetitappavat raudat ovat toimiva harvennustapa. Kerran aikaansaatu vieraspetotyhjiö ei kestä, vaan tehopyynnin loputtua saatua tulosta jatketaan kevennettynä ylläpitopyyntinä.    
Lisätietoa ja vinkkejä vieraspetopyyntiin saa Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin hankkeen materiaalien kautta.

Vesilintujen pesälaitteet parantavat kohteen poikastuottoa

Vesilinnuille tarkoitettujen pesälaitteiden kuten pönttöjen, laatikoiden ja putkien käyttö on yleistymässä eri puolilla maailmaa. Perinteisintä kotimaista tekemistä ovat olleet telkkäpöntöt, jotka ovatkin vuosikymmeniä olleet hyvin suosittu riistanhoitotyön ilmentymä. Toiminta on edelleen aktiivista mm. merilappilaisen Risto Virtasen toimesta. Telkänpönttöhankkeesta voi lukea lisää Jahtimediasta.

Sorsalinnuille tarkoitettujen keinopesien käyttö on lisääntynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin käytetyin pesäputkimalli on yhdestä metallilankaverkkopalasta kierretty putki tai tuubi. Sorsalintujen suosimassa pesäputkessa verkkojen väliin asetettu heinä tai puukuitu suojaa pesää katseilta. Metalliverkko antaa suojan ryöstelevien lintujen varalta. Noin metrin mittaiset putkipesät asennetaan aina veden yläpuolelle kahden tai useamman pohjaan isketyn jalan varaan. Asennuskorkeus pesillä on vedenpinnanvaihtelut huomioiden noin 1 metri. Pesäputken sisälle lisätään asennuksen ja jokatalvisen huollon yhteydessä pehmusteita emon rakentamaa pesämaljaa varten. Vesilinnut tarvitsevat pesiinsä riittävästi pehmikkeitä, joista naaraat muokkaavat noin lippalakin kokoisen kuopan. Pesän loppusilaus syntyy naaraan itsestään nyppimistä untuvista, jotka antavat tarvittavan lisäeristyksen haudottaville munille.

Lisätietoa ja käytännön vinkkejä pesäputkien käytöstä

Putkien asentaminen ja huoltaminen on helpointa kevättalvella, kun jään päällä olevat lumet ovat huvenneet. Myös asentaminen on metsästysseuran talkoilla mukavaa puuhaa. Tapahtumalla voi vaikka korvata jokakeväiset pilkkikisat. Talkooväelle maistuvat varmasti nuotiomakkarat ja lämmin juotava. Tapahtumasta voi myös tehdä esimerkiksi kyläkunnan yhteisen kokoontumisen tai nuorisotapahtuman, jonka yhteyteen mahtuu muutakin ohjelmaa. Lue lisää vinkkejä ja käytännön ohjeet Jahtimediasta >> 

Seuraava Vesilintuklinikka järjestetään 18.1. 17:30-18:30 ja ilmoittautuminen tapahtuu >> metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka 

Asiantuntijana toimii Kari Karhula, Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö, Suomen riistakeskus 

Vesilintujen pesimäalueiden laadusta huolehtimiseen kuuluu oleellisena osana vieraspetojen poistopyynti. Helmi-vieraspetohankkeessa turvataan  arvokkaiden lintuvesien pesimärauhaa poistamalla minkkejä ja supikoiria. Illan vesilintuklinikan vierailevana tähtenä Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula kertoo hankkeesta ja vieraspetopyynnin menetelmistä.

Mikä SOTKA levähdysaluehanke on?

SOTKA levähdysaluehanke on osa vuonna 2020 alkanut maa- ja metsätalousministeriön elinympäristöhankkeiden ryhmää. SOTKA hankkeissa toiminta keskittyy työhön elinympäristöjen kehittämisen, käytäntöjen parantamiseen sekä tiedotukseen. Nyt meneillään olevat hankkeet jatkuvat vuoden 2024 loppuun. Levähdysalue -hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi -elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteet on määritelty vuoteen 2030 saakka.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman SOTKA levähdysalue -hankkeen tavoitteena on muodostaa koko maan kattava levähdysaluekohteiden verkosto, jossa linnut voivat rauhassa viipyillä pitkälle syksyyn. Toimintatapaan kuuluu lisäksi suurelle yleisölle sekä luontoharrastajille suunnattu koulutus- ja neuvontatoiminta, jota pyritään keskittämään erityisesti toteutuneiden tai suunnitteilla olevien levähdysaluekohteiden vaikutusalueelle.

Yhteistyöllä parannetaan vaikuttavuutta

Suomen Metsästäjäliitto ry sekä BirdLife Suomi ovat levähdysalue -hankkeen toimeenpanijoita. Hanketasolla yhteistyö on uutta, mutta mm. tiedotuksellista yhteistyötä on järjestöjen välillä tehty jo pitkää esimerkiksi vesilinnustuskauden aloitukseen liittyvän viestinnän yhteydessä. Hankkeen toteuttajien yhteistyö toimii esimerkkinä tarpeesta luoda uusia verkostoja vesilinnuston hyväksi. Muuttavien vesilintujen määrän hupeneminen vaatii aktiivista toimintaa elinympäristöjen hoidon ja toisaalta viisaan käytön keinoin koko muuttoreitillä.

Suomi on Euroopan vesilintujen keskeinen lisääntymisalue. Useiden lajien poikasista valtaosalla on suomalainen alkuperä. Maamme on lisäksi merkittävä kauttakulkumaa. Muuttolintujen kannanhoito on kansainvälistä toimintaa muuttoreiteillä ja molemmilla pääteasemilla.
Työtä vesilintukantojen hyväksi tehdään muuttoreitin valtioiden kesken tutkimuksen ja käytännön toimien muodossa. Suomen Metsästäjäliitto on jäsenenä mm. eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöryhmässä, joka keskittyy vesilintukantojen sekä -elinympäristön hoitoon. Waterfowler’s Networkin yhteistyöhön ja hankkeisiin voi tutustua waterfowlersnetwork.com

Suomessa vesilintukantojen seurannalla on pitkät perinteet ja viimeistään nyt on aktiivisten hoitotoimien aika. Meneillään olevien elinympäristöhankkeiden vaikutus alkaa näkymään viiveellä, sillä riittävän alas taantunut kanta toipuu hitaasti. Nopeimmin vaikutus on nähtävissä vesistöjen kunnostuskohteilla sekä tehostetuilla vieraspetopyynnin alueilla. Levähdysalueiden vaikutus perustuu kotoalueen lintujen muuttokäyttäytymisen palautumiseen normaalin biologisen rytmin mukaiseksi. Syysaikaisia levähdysalueita yhdistää alueen omistajien vapaaehtoisuus, laadukas luonnonravinto sekä häiriöttömyys. Hankkeen levähdysaluekohteilla ei ole keinoruokintaa.

Riistanhoidollisesti ja metsästyksellisesti levähdysalueet ovat kustannustehokas vesilintujen kannanhoitomuoto. Samalla kun muuttoon valmistautuvat vesilinnut viivähtävät koto- ja kokoontumisalueillaan nykyistä pidempään, pitenee myös vesilinnustuskausi. Parhaimmillaan jäiden tuloon saakka Suomessa viipyilevät sorsat lisäävät metsästysmahdollisuuksia ajallisesti sekä laadullisesti. Omalla metsästysalueella tulisikin olla vesilintujen rauhallisia elinympäristöjä enemmän, jotta nykyinen elo-syyskuun vaihteen massamuutto lieventyisi.

Taantuvat kannat on vielä mahdollista elvyttää ymmärryksellä ja yhteistyöllä

Maassamme on meneillään historiallisen paljon erilaisia elinympäristön kunnostamiseen kannustavia rahoituksia. Rahoittajien huomio on kiinnittynyt samalla virtavesien kunnostuksien ja valuma-aluekohtaisten vesiensuojeluratkaisujen avustamiseen.
SOTKA levähdysaluehanke on runsaan kolmen toimintavuotensa koonnut vapaaehtoisuuteen perustuvaa kohdeverkostoa ja toiminut aktiivisena vesilintuteeman kouluttajana. Vuonna 2023 eri puolilla maata järjestetty vesilintukoulutuksia kertyi runsaat kolmekymmentä. Usein tilaisuuksissa järjestettiin luentojen lisäksi käytännönläheinen pesäputki -työpaja.
Toimintavuoden 2024 suunnittelu on käynnissä. Uusia koulutuskohteita voi ehdottaa esimerkiksi oman alueen Metsästäjäliiton piiriin tai paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen.

Paikalliset koulutustapahtumat voidaan toteuttaa esimerkiksi Metsästäjäliiton piirin tai riistanhoitoyhdistyksen tapahtumana, jossa hankkeen lintuvesiasiantuntijat ovat luennoitsijoina. Hanketyöntekijöiden osallistumisesta ei tule järjestäjille lisäkuluja.

Osakaskunnat ovat maamme suurin lintuvesialueiden omistajataho

Perinteisesti vesilintukantojen hoitoon liittyvä toiminta on osoitettu metsästäjien tai metsästysseurojen tehtäväksi. Suuri osa kosteikoista tai muista kunnostetuista vesilintukohteista onkin vuosikymmenten saatossa toteutettu metsästävän harrastajajoukon toimesta.
Viime vuosina työ virtavesien ja vesistöjen hyväksi on lisääntynyt laajentuneen hanketoiminnan ja siihen liittyvän kasvaneen rahoituksen myötä. Puro- ja virtavesikunnostukset, pintavesien ruoppaukset ja niitot, soiden vesitalouden palautukset sekä hoitokalastukset – kaikki palvelevat suunnitelmallisesti toteutettuina myös vesilintukantojen elinympäristöjä. Yhteistyö vesialueita omistavien osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen luonnonhoitoon, johon voidaan liittää vesi- ja rantalinnuston elinalueiden hoito sekä tehostettu vieraspetopyynti kaiken pieneläimistön hyväksi.

Levähdysaluehanke lisää vesialueiden omistajien, alan järjestöjen sekä viranomaisten yhteistyötä vesilintujen kannanhoidon hyväksi. Omalla alueellaan on sopiva hetki miettiä tarpeita ja mahdollisuuksia yhteistoimintaan vesialueiden, yhteisöjen ja esimerkiksi paikallisten metsästysseurojen kesken.
Hankkeen kohdeverkostossa on jo useita nimenomaan osakaskuntien aloitteesta perustettuja levähdysalueita, joiden tarkoituksena on tukea maisematason vesilintujen kantojen myönteistä kehitystä.

Osakaskunnat pitävät sääntömääräiset kokouksensa kevättalvella. Vesialueiden osakkaiden kokoontumiset ovat sopivia tilaisuuksia keskustella vesialueiden monilajisesta hoidosta ja tehdä päätöksiä kunnostushankkeiden toteuttamisesta. Vesistöhankkeiden ulkopuolisista rahoituksista löytyy tietoa oman ELY-keskuksen kautta sekä valtakunnallisesti www.rahatpintaan.fi

Metsä Groupin Luonnonhoidon ohjelma mukana tukemassa Metsästäjäliiton hanketoimintaa

Metsä Groupin Luonnonhoidon ohjelman myöntämä rahallinen tuki hankkeen toteutukselle on parantanut koulutustoiminnan tehoa ja kattavuutta. Metsästäjäliitto on yhteishankkeen vastuullinen veturi. Luonnonhoidon ohjelman osoittaman avustuksen avulla hankkeen käytännöllisten koulutusten määrään on pystytty lisäämään luentotilaisuuksien ohessa. Vuoden 2023 aikana lähitapahtumien järjestäminen on ollut mahdollista pandemian aiheuttamisen rajoitusten päättymisten myötä. Vesilintukoulutukset ovatkin olleet suosittuja ja kiinnostus vesilintukantojen vastuullisen metsästyksen, elinympäristöjen hoitoon sekä mm. petoturvallisten pesäputkien valmistamiseen on ollut suurta. Yhteistoiminta kohteiden ja luonnonhoidon kehittämisen parissa on tuloksellista: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliiton-saamalla-metsa-groupin-avustuksella-kehitetaan-sorsien-levahdysalueita

Lukujen valossa metsästysammunnan vuosi 2023 näytti seuraavalta:

• Kilpailutapahtumia kertyi Hirviurheilu.com tulospalveluun 875 kpl
• Kilpailuissa tehtiin 24 350 kilpailusuoritusta.
• Kilpailuihin osallistui 4074 henkilöä

Kaikkia kilpailuita ei näissä luvuissa vielä ole ja kannustammekin kaikkia käyttämään Hirviurheilu.com tulospalvelua kilpailuiden tulosten kirjaamiseen. Sen käyttö on ilmaista liiton jäsenille ja tuloksia on helppo tarkastella myöhemmin tulosarkistosta. Jos palvelu ei ole vielä tuttu, niin pääset sinne tästä

Kilpailuiden lisäksi radoilla on harjoiteltu ja se tarkoittaa sitä, että metsästäjät ampuvat radoilla vuosittain miljoonia laukauksia. Kilpailut, harjoitukset ja pelkkä ampumaratojen ylläpito edellyttää valtavaa talkootyömäärää. Lämmin kiitos siitä teille kaikille, jotka olette mahdollistaneet tämän.

Suomen Metsästäjäliiton teemana vuodelle 2024 on turvallisuus. Turvallisuus koskee kaikkia elämänaloja, mutta erityisesti ampuma-aseiden kohdalla sen merkitystä ei voi ylikorostaa. Kannustammekin kaikkia metsästäjiä taas kertaamaan aseturvallisuuden neljä sääntöä, sisäistämään ne ja toimimaan niiden mukaisesti. Lue aseturvallisuuden neljä ehdotonta sääntöä tästä.

Turvalippu pakolliseksi

Aseen turvalippu on pakollinen liiton metsästysampumalajeissa 1.1.2024 alkaen. Tarkemmat turvalipun sääntömääräykset löydät sääntökirjasta. Aseen turvalipun voit tehdä helposti itse tai ostaa valmiin Eräkontista. Lue turvalipuista lisää tästä.

Sääntömuutokset

Vuoden 2023 hyväksyttiin lukuisia sääntömuutoksia metsästysampumasääntöihin. Päivitetty sääntökirja löytyy tästä.

Keskeisimpiä sääntöpäivityksiä ovat:

• Turvalippu tulee pakolliseksi liiton metsästysampumalajeihin. Turvalippumääräykset vaihtelevat lajikohtaisesti.
• Kilpailujen järjestäjä saa päättää itse käytetäänkö Hirvenhiihdon ja -juoksun viesteissä sakkokierroksia vai aikasakkoja. Kilpailukutsussa on mainittava, käytetäänkö sakkokierroksia vai aikasakkoja.
• Lisäksi sääntökirjaan on tehty selvennyksiä ja tarkennuksia lukuisiin kohtiin, kuten turvallisuusmääräysten rikkomisten sanktiointeihin ja sieltä löytyy nyt myös suurmestarimerkkien uudet tulosrajat.

Sivuilla on sääntökirjasta myös toinen versio, jossa on keltaisella korostettuna muutokset, jotka liittohallitus hyväksyi vuoden 2023 aikana. Tästä versiosta voi selaamalla nopeasti löytää sääntökohdat, joihin on tullut muutoksia.

Metsästäjäliitto olympiakomitean jäseneksi

Suomen Metsästäjäliitto hyväksyttiin Suomen olympiakomitean kumppanijäseneksi. Suomen Olympiakomitea on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö, joka toimii sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Tutustu Suomen olympiakomiteaan tästä.

SuomiSport ja Sporttiturva

Metsästäjäliiton olympiakomitean kumppanijäsenyys mahdollisti myös Pohjolavakuutuksen kautta otettavan Sporttiturvavakuutuksen liiton jäsenille. Tämä mahdollisuus koskee erityisesti niitä kilpailijoita, joilla ei ole metsästyskorttia ja sen kautta tulevaa metsästäjävakuutusta. Sporttiturva on metsästysampumalajeihin tarkoitettu tapaturma- ja vastuuvakuutus, jonka voit ostaa SuomiSportin kautta. Metsästysammuntaan on tarjolla kaksi vakuutusta – Metsästysammunnan vakuutus ja Metsästysammunnan laaja vakuutus. Lue SuomiSportista ja Sporttiturvasta tarkemmin tästä.

Kilpailijoiden vakuutukset ja vakuutusturvan todentaminen

Metsästäjäliitto sai neuvoteltua vuoden 2023 aikana muutoksia kilpailijoiden vakuutuksiin. Alla on esitelty kolme tapaa varmistaa oma vakuutusturva Metsästäjäliiton metsästysampumakilpailuissa.

1. Kilpailijalla on metsästyskortti ja kuluvan metsästysvuoden riistanhoitomaksu/metsästyskortti maksettuna (vakuutuskausi 1.8.–31.7.)
   • • Metsästyskortin kautta tuleva metsästäjävakuutus korvaa ampuma-aseilla aiheutuneet tapaturmat ja sisältää myös vastuuvakuutuksen
2. Kilpailija on alle 29-vuotias ja Metsästäjäliiton jäsen
   • • Metsästäjäliitto on vakuuttanut kaikki nuoret alle 29-vuotiaat liiton jäsenet metsästysampumakilpailuissa ryhmävakuutuksella, joka sisältää tapaturmavakuutuksen lisäksi nyt myös vastuuvakuutuksen.
3. Kilpailija on Metsästäjäliiton jäsen, mutta hänellä ei ole metsästyskorttia ja hän on yli 29-vuotias
   • • Kilpailijan on otettava SuomiSportin kautta Pohjolavakuutuksen kautta Sporttiturva vakuutus, joka sisältää tapaturmavakuutuksen lisäksi vastuuvakuutuksen

Riittävä vakuutusturva todennetaan jatkossa kisapaikalla ilmoittautumisen yhteydessä näyttämällä metsästyskortti (esim. OmaRiistasta puhelimella) tai Sporttiturva (esim. SuomiSportista puhelimella). Jos kilpailija on alle 29-vuotias, niin ikä voidaan todentaa henkilöllisyystodistuksella. Piirit tarkastavat SM-kilpailuihin ilmoittautuneiden jäsenyyden ilmoittautumisen yhteydessä ja kilpailujen järjestäjät tarkastavat henkilön vakuutusturvan kilpailupaikalla Lue metsästysammunnan kilpailutoiminnassa tarvittavista vakuutuksista tarkemmin tästä.

SM-kilpailut

Tänä vuonna järjestetään viidet SM-kilpailut eri puolilla Suomea. SM-kilpailujen lisäksi PM-kilpailut pidetään Tanskassa ja EM-kilpailut Liettuassa. Kisakausi starttaa lapin Pessalompolossa 5.-7.4., jossa kilpaillaan Hirvenhiihdon ja -hiihtelyn suomenmestaruuksista. Kilpailuihin ilmoittaudutaan oman piirin kautta kuten aiemminkin ja kannustamme kaikkia mukaan osallistumaan. Katso tarkemmat kilpailuaikataulut >>

Kotiratacup

Viime vuonna koeponnistettiin viiden piirien toimesta uutta, matalan kynnyksen kilpailumuotoa eli niin sanottua kotiratacuppia. Kotiratacupin tavoitteena on saada metsästäjät harjoittelemaan ammuntaa enemmän ja jokainen kilpailee ennen kaikkea itsensä kanssa, kehittyy ja oppii tuntemaan oman tasonsa, jota osaa sitten soveltaa oikeassa metsästystilanteessa. Nyt cuppia kokeillaan valtakunnallisesti ja aluksi kilpaillaan ilma-aseilla. Ilmahirven ja -luodikon kotiratacuppia ammutaan tammi-maaliskuun parillisilla viikolla. Lue Jahtimediasta viime vuoden testikokemuksia kotiratacupista tästä tai lue lisää kotiratacupin periaatteista täältä.

Metsästäjäliiton vihreä jäsenkortti oikeuttaa lukuisiin kumppaniemme tarjoamiin etuihin ja alennuksiin. Jäsenenä saat edullisemmin muun muassa polttoainetta, vakuutuksia ja majoitusta. Kaikki edut löytyvät osoitteesta https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jasenedut

Mikäli vanha korttisi on rikkoontunut tai kadonnut, tilalle voi tilata uuden muovikortin täyttämällä tilauslomakkeen osoitteessa https://metsastajaliitto.fi/kortin-tilaus tai soittamalla Kehätiedolle p. 010 325 59 59.

Jäsenkorttisi on nähtävissä ja tulostettavissa myös OmaMetso-asiointipalvelussa, jonne pääset kirjautumaan osoitteessa https://omametso.metsastajaliitto.fi/Kirjautuminen

Sivulla on ohjeet kirjautumiseen, johon tarvitset sähköpostisoitteesi tai jäsennumerosi.
Palvelussa voit muokata ja täydentää yhteystietojasi. Siellä on myös vanhojen Jahti-lehtien arkisto vuodesta 1921 alkaen sekä jäsenetutuotteiden tilausjärjestelmä. Kannattaa tutustua!

Sähköisen joulutervehdyksen myötä kiitämme kaikkia jäseniä kuluneesta vuodesta.

Hyvää joulua Metsästäjäliitolta 2023 from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Ministeri Essayah kommentoi maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa to 21.12.2023 EU-kommission edellispäivän susiuutisointiin viitaten:

- Jatkamme aktiivista vaikuttamistyötä keskeytyksettä EU:n suuntaan. Edistämme samalla myös kansallisia toimia niin kannanhoidollisen metsästyksen kuin sujuvampien vahinkoperusteisten poikkeuslupakäytäntöjen turvaamiseksi. Tätä edistävä työryhmä perustetaan ministeriössä heti tammikuussa.

Lue lisää ministeriön tiedotteesta:

https://mmm.fi/-/ministeri-essayah-komission-ehdotus-suden-suojelu-aseman-alentamisesta-antaa-pontta-jatkaa-eu-vaikuttamista-ja-kansallisia-toimia-suurpetopolitiikassa

- EU:n linjanmuutos osoittaa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tärkeää suurpetokantojen ylläpitämiseksi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla samalla, kun varmistetaan suurpetojen suojelu. Metsästäjäliitto ja metsästäjien EU-etujärjestö FACE ovat pitkään vaatineet suden suojelustatuksen muutosta. Komissio on lopultakin ja vuosien työmme jälkeen ottanut viestin vastaan, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Suomen on määriteltävä sudelle kansallisesti hyväksyttävä suotuisan suojelun taso, jotta suden metsästys voidaan varmistaa niin nykyisen kuin mahdollisesti muuttuvan suojeluluokituksen olosuhteissa.

- Komission esitys Bernin sopimuksen pysyvälle komitealle ja sen jälkeinen EU:n luontodirektiivin muutos vie yhteensä vähintäänkin kaksi vuotta. Vasta vuoden päästä joulukuussa 2024 on seuraava Bernin sopimuksen komitean kokous, jossa suden suojelutason alentamista voidaan käsitellä. Sen jälkeen on vielä saatava aikaiseksi luontodirektiivin liitesiirto. Nopein toimi komissiolta olisi nyt muuttaa luontodirektiivin soveltamisohjetta tämän päivän kannanoton mukaiseksi, kiirehtii Hallenberg.

Kansallisia toimia tarvitaan

Metsästäjäliitto muistuttaa, että komission linjanmuutos koskee vain sutta. Karhun ja ilveksen suojelustatukseen ei ole esitetty muutosta.

- Metsästäjäliiton mielestä Suomessa olisi muutettava suurpetolainsäädäntöä ja kehitettävä hallintoa, jotta paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat otetaan suurpetojen metsästyksen luvituksessa ja oikeuskäsittelyssä huomioon. Paikallisuuden huomioimisesta puhui myös korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kuusiniemi aiemmin joulukuussa.

Komission tämän päivän susitiedotteessa muistutettiinkin, että jäsenvaltioiden pitää hyödyntää luontodirektiivin poikkeamismahdollisuuksia. Esitys suden suojelustatuksen muuttamisesta on tärkeä EU:n linjanmuutos ja sen merkitystä korostaa, että tiedotteen ovat allekirjoittaneet puheenjohtaja von der Leyen, ympäristökomissaari Sinkevičiusja ja maatalouskomissaari Wojciechowski.