Kannanhoidollinen metsästys tuo suurpedoille ihmispelon

Miksi metsästys on tehokkain keino suurpetojen ihmisarkuuden lisäämiseen?

Metsästäjien pitkäaikainen kenttähavainto siitä, että metsästys lisää suurten nisäkkäiden ihmisarkuutta, ei ole pelkkä kokemusperäinen tunne. Nykyiset kansainväliset ja pohjoismaiset tutkimukset osoittavat selvästi, että metsästys toimii tehokkaana käyttäytymistä muokkaavana tekijänä – ei ainoastaan yksilötasolla, vaan koko eläinkannan käyttäytymisdynamiikassa. Metsästystilanteen äänet, hajut ja liike luovat suurpedoille voimakkaan oppimiskokemuksen, joka vahvistaa luontaista varovaisuutta ihmistä kohtaan.

Metsästyksen aiheuttama pelon maisema – käyttäytymisen muutos tieteellisesti todennettuna

Laaja katsausartikkeli Slovikosky & Montgomery (2024) analysoi yli sadan tutkimuksen aineiston ja osoittaa, että ihmisen metsästyspaine luo suurille nisäkkäille niin sanotun "pelon maiseman" (landscape of fear). Tämä ilmiö näkyy muun muassa seuraavina käyttäytymismuutoksina:

• Eläimet välttävät avoimia alueita ja teitä metsästysaikaan

• Suurpedot siirtyvät elinympäristöihin, joissa ihmisen läsnäolo on vähäisempää

• Aktiivisuus painottuu enemmän yöaikaan

• Eläimet kehittävät hienovaraista kykyä erottaa metsästystilanteet tavanomaisesta ihmistoiminnasta

Tämä ei ole pelkkää yksilöllistä varovaisuutta, vaan populaatiotasoinen käyttäytymisen muutos, joka säilyy pitkään ja voi jopa periytyä sosiaalisen oppimisen kautta.

Pohjoismaiset tutkimukset: karhun käyttäytymisen muutos metsästyksen vaikutuksesta

Pohjoismaisissa oloissa karhun (Ursus arctos) käyttäytymistä on tutkittu jo 1990-luvulta lähtien. Swensonin (1999) tutkimus osoitti, että metsästyspaine muokkaa karhukantojen käyttäytymistä niin, että ne pysyvät varovaisempina ja välttelevät ihmistä. Alueilla, joilla karhua ei metsästetä, havaitaan pidemmän ajan kuluessa karhujen lähestyvän asutuksia rohkeammin ja menettävän osan luontaisesta ihmisarkuudestaan.

Tämä havainto on linjassa tuoreempien tutkimusten kanssa, joissa on seurattu karhujen ja muiden suurpetojen liikkumista GPS-seurannalla. Esimerkiksi Ordiz ym. (2011) havaitsivat, että karhut valitsevat päivällä suojaisempia lepopaikkoja erityisesti lähellä asutusta, ja vuoden 2023 tutkimus osoitti, että hirvenmetsästyskauden aikana karhut liikkuvat syrjemmissä maastoissa ja välttävät teitä.

Käytännön vaikutus: ihmisarkuus on kannanhoidollinen tavoite

Suurpetojen ihmisarkuus ei ole vain turvallisuuskysymys, vaan myös osa ekologista tasapainoa ja kannanhoidollista vastuuta. Kun eläimet säilyttävät luontaisen varovaisuutensa ihmistä kohtaan, vähenevät konfliktit ja vahingot, kuten karhun tai suden pihoilla liikkuminen tai ihmisen läheisyydessä tapahtuvat kohtaamiset.
Metsästyksellä voidaan siis ohjata eläinkantoja paitsi määrällisesti, myös laadullisesti – kohti toivottua käyttäytymistä, jossa ihminen säilyy luonnossa varottavana tekijänä.

Yhteenveto: metsästys on luonnollinen ja toimiva pelon palauttaja

Tutkimusnäyttö osoittaa, että:

• metsästys toimii tehokkaana käyttäytymisen säätelijänä

• suurpedot ja muut suuret nisäkkäät reagoivat metsästykseen välttämiskäyttäytymisellä

• metsästyksen puuttuminen johtaa pitkällä aikavälillä pelottomampaan eläinkantaan

Näin ollen metsästys ei ole pelkästään kannanhoidollinen väline, vaan myös ekologinen ja yhteiskunnallinen työkalu, joka ylläpitää luonnon ja ihmisen välistä tervettä kunnioitusetäisyyttä.

Keskeiset lähteet

• Swenson, J. E. (1999). Does Hunting Affect the Behavior of Brown Bears in Eurasia? Ursus 11, 157–162.

• Slovikosky, S. A., & Montgomery, R. A. (2024). Large mammal behavioral defenses induced by the cues of human predation. PNAS Nexus, 3(9).

• Ordiz, A. ym. (2011). Predators or prey? Spatio-temporal discrimination of human-derived risk by brown bears.PubMed.

• Landscape of fear or landscape of food? Moose hunting triggers an antipredator response in brown bears (2023). PubMed.

• When top predators become prey: Black bears alter movement behaviour in response to hunting pressure (2015). PubMed.

• Ungulates’ Behavioral Responses to Humans as an Apex Predator in a Hunting-Prohibited Area of China (2023). MDPI.

Koska suurpedoilla ei ole luonnollisia vihollisia, petokantojen käytös muuttuu nopeasti. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa susitilanne estää jo käytännössä elinkeinon, lampaanhoidon, harjoittamisen. Ihmistä ja ihmisen elinpiiriä pelkäämätön susikanta ei ole kenenkään etu - vähiten susien itsensä. Susi ansaitsee ihmispelon: se ansaitsee tulla koulutetuksi välttämään ihmistä.

Suomalainen susikanta on vahvistunut ja susien käytös muuttunut merkittävästi sitten vuoden 2016, jolloin kannanhoidollinen metsästys loppui Suomessa. Esimerkiksi viime syksynä metsästäjien viestiverkostoon kertyi kuukaudessa liki 600 susihavaintoa kuussa. Viranomainen raportoi suden pihavierailuja kahdeksan päivässä.

Ruotsissa on metsästetty nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa suurpetoja kannanhoidollisesti koko ajan, eikä EU ole asettanut maan toiminnalle esteitä eikä sanktioita. Ruotsissa suurpetotilannetta arvioidaan paikallisesti, ja ihmisten elämänlaadulla on lain turva ja suuren yleisön - myös luonnonsuojelijoiden - hyväksyntä. Ruotsissa suden suojelun viitearvoksi, eli käytännössä susikannan kooksi, on määritetty 170 sutta. Suomen kevättalvinen susikanta oli Luonnonvarakeskuksen mukaan maaliskuussa 2025 430 sutta. Ruotsissa susikanta lasketaan syksyn tilanteessa. Suomessa on Luken tureimman arvion mukaan mukaan marraskuussa 557 sutta. 

Suomalaisten enemmistö pitää kannanhoidollista metsästystä tärkeänä ja ymmärtää sen tarpeen esimerkiksi hirvikannan hallinnassa ja liikennevahinkojen vähentämisessä.

Suurpetokeskustelussa äärilaidat ovat kokeneen SRVA-aktiivi Juha Toikan mielestä kaukana toisistaan. Tunteenomaisen suhtautumisen sijaan tulisi kuulla järjen ääntä. Miten esimerkiksi ajateltiin hoitaa poliisin tarvitsema SRVA-tuki, jos metsästyksen tietotaitoa ei ole? Miten huolehditaan liikenneturvasta, jos vapaaehtoisia metsästäjiä ja metsästyskoiria sorkkaeläinjahtiin ei löydy?

Metsästäjäliitto on uutisoinut sitten elokuun 2024 kymmenistä koiriin kohdistuneista susivahingosta. Metsästyskoiran menetys on omistajalleen aina raskas kokemus. Suru, viha, epätoivo ja raivo vaihtelevat Metsästäjäliitolle tänä syksynä tarinansa kertoineiden kokemuksissa. Mikäli suurpetotilanne kehittyy edelleen ihmisen elämänpiiriä kaihtamattomaan suuntaan, on kyseenalaista, kuinka kauan riittää esimerkiksi hirvimetsälle tai SRVA-toimintaan lähtijöitä. 

Syksyn 2025 susihyökkäykset koirien kimppuun on koottu tälle kartalle. 

Varsinais-Suomessa susiongelma on todellinen. Sudesta on tullut uusi normaali, mistä syystä havaintoja ei enää jakseta raportoida viranomaisille Tassu-järjestelmissä, kuten kuuluu tehdä.

Salolainen lammastarhuri Marko Laine kertoo, miltä käytännössä tuntuu kohdata susi. Lue myös Jahtimediasta, kuinka tulisi toimia, jos kohtaa suden luonnossa.  

Suurpetotilanne vaikuttaa myös koululaisten arkeen Varsinais-Suomessa. Muun muassa Nousiaisten kunta on jo pitkään järjestänyt koulukuljetuksia susitilanteen johdosta. 

Suomen Metsästäjäliitto vaatiikin, että älykästä ja vahvaa koiraeläintä, sutta, saa jälleen metsästää kannanhoidollisesti Ruotsin ja Viron tavoin. Kun kannanhoidollinen metsästys tehdään kuten Ruotsissa, olemme paremmassa turvassa kaikki.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä löydän suden tuoreimman kanta-arvion?

Kanta-arvion tekee Luonnonvarakeskus. Tuorein kanta-arvio syksyltä 2025 löytyy Luonnonvarakeskuksen sivuilta. 

Mitä tarkoittaa suotuisan suojelun taso?

Suotuisaa suojelutasoa tarkastellaan EU:n luontodirektiivin vaatimusten kautta. Suotuisan suojelutason määrittely tehdään luontodirektiivin 17 artiklan mukaisessa menettelyssä. Luontodirektiivin mukaan lajin suojelun taso katsotaan suotuisaksi, kun:
• kyseisen lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että tämä laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana, ja
• lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, ja
• lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö.

Onko DNA-analysointi avoimesti tehtävää?

Analysoidut suden DNA-näytteet on julkisesti nähtävissä kartalla lisätietoineen osoitteessa https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=suurpedot

Palvelussa kerrotaan DNA-näytteiden perusteella selvinneet tiedot lajista (susi, koira, koirasusi), yksilö (oma ID-tunnus jokaiselle yksilölle) ja määritetty sukupuoli. Lisäksi jokaisesta näytteestä kerrotaan, mistä ja milloin se on kerätty, miten tuore näyte on sekä näytenumero, jonka avulla näytteenottaja voi seurata lähettämäänsä näytettä.

Miksi metsästäjien tulisi olla mukana kanta-arvion tekemisessä?

Metsästäjäliitto pyrkii edunvalvonnassaan siihen, että kanta-arvion tekeminen olisi mahdollisimman ymmärrettävä ja läpinäkyvä meille kaikille käytännön metsästäjille.

Käytännön kenttätyö havaintojen tuottamiseksi on tärkeää kaikkien riistalajien osalta. Riistakolmio- ja vesilintulaskennan samoin kuin suurpetohavaintojen pohjalta muodostetaan eri riistalajien kanta-arviot, joihin taas perustuu metsästys- tai rauhoitusajat sekä pyyntikiintiöt tiettyjen riistalajien osalta, niin myös sudenkin osalta.

Miten susi-kansalaisaloite eteni?

• Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä keräsi vajaassa viikossa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Aloite sulkeutui 2.10.2020. 
• Aloitteen takana olivat eri järjestöt (Metsästäjäliitto, MTK,SLC, eri metsästyskoirajärjestöt). Työn laskennallinen arvo oli arviolta 4500 euroa. 
• Metsästäjäliitto yhdessä muiden etujärjestöjen kanssa vaatii päättäjiä toimimaan. Olemme tavanneet ja tapaamme jatkossakin ministeriöiden, eduskuntaryhmien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden edustajia.
• Kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta oli eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona 18. marraskuuta 2020 
• Lähetekeskustelun lopuksi kansalaisaloite lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

• Kansalaisaloitteen etenemistä voi seurata täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_4+2020.aspx

Miksi järjestöt olivat kansalaisaloiteasiassa aloitteellisia?

Susikanta on ollut kasvusuuntainen vuodesta 2017 lähtien. Tämä merkitsee väistämättä vahinkoja sekä koirille että muille kotieläimille, mitä halutaan ehdottomasti välttää. Vahinkojen välttämiseksi koirametsästys estyy monilla alueilla Suomessa. Metsästykseen vaikuttava susitilanne on hankala monen tekijän yhteisvaikutuksesta, minkä vuoksi järjestöt katsovat, että suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista on vaadittava kansalaisaloitteella.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet yhteisessä kannanotossaan syksyllä 2025, että Suomessa kaikkien suurpetojen metsästys tulisi toteuttaa kiintiömetsästyksenä.

Mitä kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa?

Metsästäjäliitto ja metsästyskoirajärjestöt tukevat ja edistää objektiivista ja tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa. Pidämme kestävää ja laillista metsästystä oleellisena osana karhun, ilveksen ja suden kannanhoitoa. 

Tärkeimmät kansalaisaloitteen tavoitteet ovat kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen uudelleen, luotettava kanta-arvio, susikannan genetiikan ja lajipuhtauden tuntemus ja uusien menetelmien käyttöönoton turvaaminen, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen.

Suurpetojen metsästys perustuu kannanhoitosuunnitelmiin. Hoitosuunnitelmien tarkoitus on turvata suurpetokantojen säilyminen elinvoimaisina ja ihmisarkoina.

Voidaanko kannanhoidollinen metsästys aloittaa? 

Muiden suurpetojen, kuten karhun ja ilveksen, kohdalla metsästys on tärkeä osa suunnitelmallista kannanhoitoa. Metsästys on osa suden tuoretta kannanhoitosuunnitelmaa.

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.

Eikö susien aiheuttamilta ongelmilta voida välttyä, jos suojaudutaan riittävästi?

Susialueiden asukkaiden kokema pelko ja uhka tulee ottaa vakavasti. Susien aiheuttamaa uhkaa ei voida täysin eikä riittävästi torjua aidoilla, koulukyydeillä tai muilla vastaavilla suojausjärjestelyillä. Tarvitaan lisäksi suojaustoimien rinnalle myös muita työkaluja, kuten kannanhoidollinen sudenmetsästys.

Koiriin kohdistuvat susien hyökkäykset ja koirien menetykset ovat paikallisella tasolla susikannan siedon kannalta yksi suurimmista ongelmista. Metsästyksen yhteydessä vahinkoja kohdistuu pääosin ajokoiriin ja hirvikoiriin, mutta sudet ovat vahingoittaneet ja vieneet koiria myös pihoilta.

Metsässä koira saattaa houkutella sudet paikalle haukunnallaan, ja joutua tapetuksi joko suden riistana tai kilpailijana. Koiran menetyksen pelko on joillakin susialueilla jopa johtanut niiden perinteisen metsästyskäytön loppumiseen lähes kokonaan. Koirien suojaamiseksi metsästystilanteessa ei sen sijaan ole vielä onnistuttu kehittämään luotettavasti ja tehokkaasti toimivaa menetelmää. 

Vuonna 2020 susien aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin yli 50 koirasta, korvausarvoltaan n. 200 000 e.

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot herättävät paljon tunteita, sillä koiran merkitys omistajalleen on suuri. Koira voi olla paitsi arvokas ja palkittu metsästyskaveri, myös monen ihmisen paras ystävä, jota raha ei korvaa.

Susien aiheuttamat koiravahingot:

2010        23                  51 723 e
2011        27                  70 504 e
2012        48                  139 737 e
2013        24                  79 068 e
2014        34                  110 480 e
2015        50                  128 429 e
2016        45                  146 315 e
2017        50                  156 457 e
2018        34                  89 173 e
2019        49                  165 201 e
2020        54                n. 200 000 e
2021        37                  133 000 e
2022        52                   176 000 e 
2023        65                   225 000 e
2024        59                  189 000 e 

Miten susiin ja susikannan arviointiin liittyviä ongelmia voisi parantaa?

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä jo vuoden 2016 alusta. Toukokuussa 2019 annetulla asetuksella kiellettiin myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa myydä, ostaa tai muutenkaan pitää hallussa, eikä päästää vapaaksi ympäristöön.

Metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia tulee kouluttaa ja kannustaa DNA-näytteiden keräämiseen, jotta susikannan suuruus tila voidaan kartoittaa aiempaa paremmin. Suden kanta-arviossa tulee aiempaa paremmin toteutua läpinäkyvyys yksittäisestä havainnosta kanta-arvioon saakka ja viestintää kehittämällä saada aikaan parempi ymmärrettävyys kanta-arviolle ja siinä käytetyille menetelmille.

Susien GPS-pannoitukset tulee aloittaa mahdollisimman pian uudelleen ja pantatekniikkaa kehittää entistä paremmin metsästyskoirien suojaamista palvelevaksi.

Mitä tarkoittaa valittaminen susien poikkeusluvista?

Viranomaispäätöksistä on oikeus valittaa. Ongelmaksi on koettu, että sudelle myönnetty poikkeuslupa ehtii jo vanheta ennen kuin valitus on käsitelty. Näin pyyntiin ei käytännössä lainkaan päästä, vaikka lupa on myönnetty.  Poikkeusluvasta valitettaessa valitus tulee käsitellä lain velvoittamana nopeasti. Mikäli lupa jää valituksen jälkeen voimaan, luvan on oltava käytettävissä metsästyksellisesti riittävän pitkään. Esimerkiksi hiljattain tehdyistä valkoposkihanhien poistoluvista on tehty valitus Pohjois-Karjalassa.

Uhkaa ja vaaraa aiheuttavat sudet – viranomaisten toimivastuiden ja käytänteiden yhtenäistäminen

Susikannan hoitosuunnitelmassa määritellyt viranomaisten ohjeet uhkaa ja vaaraa aiheuttavien susien osalta tulee jalkauttaa kentälle yhtenäisenä mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomen osalta näissä käytänteissä on edelleen eroavaisuuksia. Laki tulee velvoittaa viranomaiset toimimaan suunnitelman mukaan. Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavissa tapauksissa tulee ottaa yhteyttä poliisiin.

Mikä korkeimman hallinto-oikeuden taannoisessa poikkeuslupapäätöksessä oli vanhentunut?

Yhtenä tärkeänä perusteena kannanhoidolliselle sudenmetsästykselle on väitetyn laittoman tappamisen vähentäminen. Tutkimusten mukaan Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa suurpetojen väitetty laiton tappaminen on suurelta osin maaseudun protesti kohtuuttomiksi koettuja suojelupyrkimyksiä vastaan, joita pidetään uhkana asukkaiden perinteisille oikeuksille ja maaseudun elämänlaadulle. Tätä näkemystä on laajasti tuettu nopeasti kasvavassa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. 

Tieteellisiin tutkimuksiin perustuen on esitetty, että tehokas keino susien väitettyä laitonta tappamista vastaan olisi lisätä laillista metsästystä (Kaltenborn ja Brainerd, 2016) ja luoda sudesta arvokas saaliseläin perinteisellä tavalla toteutetussa metsästyksessä (Pohja-Mykrä, 2017). Johanna Suutarinen osoitti myös tuoreessa väitöskirjassaan (2019), että Suomessa korkeampi poikkeuslupien määrä vähensi susien laitonta tappamista. Ruotsalaiset tutkijat (Liberg et al. 2020) ovat aivan äskettäin myös nyt vahvistaneet saman ilmiön.

Lyhyessä ajassa (2015-2020) on siis esitetty vakuuttava, vertaisarvioitu tieteellinen näyttö siitä, että laillinen suden metsästys vähentää laitonta tappamista. 

Sudesta pitäisi saada arvostettu riistaeläin. Tuoreen tutkimuksen (Life+) mukaan kansalaiset antavat laittomalle tappamiselle antama tuki on viimeisimmän kyselyn mukaan aiempaa yleisempää, koska ongelmat kärjistyvät ja pelko lisääntyy monien suomalaisten keskuudessa. Tällainen kehityssuunta on luonnollisesti hyvin huolestuttavaa.

Mihin susihavainnoista tulee ilmoittaa?

Yöllisistä pihavierailuista ja luonnossa tapahtuvista havainnoista ilmoitetaan paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle, joka käy mahdollisuuksien mukaan tarkastamassa havainnon ja kirjaa sen suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun.

Hätäkeskukseen (112) soitetaan, jos susi käyttäytyy poikkeavasti, eli käyttäytyy pelottomasti tai uhkaavasti tai on aiheuttanut vahinkoja. Eli jos susi tulee rakennetulle piha-alueelle esimerkiksi päiväsaikaan, eikä osoita ihmisarkuutta.

Saako suden ampua koiran suojelemiseksi?

”Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.
Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat." Rikoslaki 4. luku 5§

Pakkotila antaa siis oikeuden poiketa pääsäännöstä eli tässä tapauksessa siitä ettei sutta saa tappaa. Pakkotila vaatii, ettei muuta keinoa koiran suojelemiseksi ole käytettävissä. Suden kohdalla uhan pitää olla välitön eli hyökkäyksen jo alkanut tai juuri uhkaava. Kostoksi esimerkiksi jo tapetusta koirasta ampuessa ei pakkotilaperuste  päde.

Suden ampuminen luvatta on yhä laiton teko ja pakkotilaan vetoamalla ampuja myöntää syyllistyneensä kyseiseen sinänsä laittomaan ja rangaistavaan tekoon. Tästä syystä poliisin on pakko tutkia asia törkeänä metsästysrikoksena. Pakkotilaperuste toteutuessaan vapauttaa tekijän rangaistuksesta ja esimerkkitapauksia, joissa asia ei ole edennyt esitutkintaa pidemmälle on melko paljon.

Pakkotilanteessa on syytä toimia rauhallisesti ja johdonmukaisesti ja heti tilanteen jälkeen tapahtuneesta tulee ilmoittaa poliisille. Älä koske muuhun kuin koiraasi ja merkitse ampumasijaintisi, jos se on vaarassa unohtua tai esim peittyä lumeen. Tämä helpottaa poliisin tutkintaa.

Hyväksyykö Metsästäjäliitto laittomuuksia susiin liittyen?

Liitto vastustaa laitonta tappamista, eikä Metsästäjäliitto ole vastuussa rikollisesta toiminnasta, josta kannustamme tekemään rikosilmoituksen. 

Susien tunnettu kuolleisuus käsitti Luken mukaan 1.8.2024–31.3.2025 välisenä aikana yhteensä 68 sutta. Näistä suurin osa kuoli riistakeskuksen vahinkoperusteisella luvalla kaadettuna (43) tai poliisin määräyksellä kaadettuna (13). Liikenteessä kuoli 11 sutta. Ahvenanmaalla kaadettiin lisäksi yksi vahinkoperusteisella luvalla. Tunnetun kuolleisuuden joukossa oli yksi epäilty törkeä metsästysrikos.  

Metsästystä tulee harjoittaa aina lakien ja muiden säädösten puitteissa. Metsästäjäliitto ei hyväksy laitonta tappamista ja siihen tulee puuttua, mutta sen määrä on arvelua. Laiton tappaminen tahraa koko metsästysharrastusta. Yleisesti ottaen metsästäjät toimivat vastuullisesti ja lainkuuliaisesti, ja tarkastuksissa löytyy harvoin vakavaa huomautettavaa.

Metsästäjäliiton mielestä sutta suojellaan parhaiten metsästämällä laillisesti ja kohtuudella suden suojelu huomioiden. Suden hyväksyntä Suomessa on mahdollista saada paremmalle tasolle, kun susitihentymiin ja susien aiheuttamiin ongelmiin voidaan puuttua säännöllisellä metsästyksellä. Kansalaisten usko yhteiskunnan toimivuuteen on voitava susiasiassakin säilyttää. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan laillinen suden kannanhoito vähentää laitonta tappamista.

Yli sataan vuoteen suurimmillaan oleva susikanta jatkaa kasvuaan. Koirilla tapahtuvan metsästyksen harjoittaminen yhä useammissa maakunnissa käy mahdottomaksi samalla kun suden totaalisuojelu jatkuu.

Lupaviranomaisten toimintamahdollisuuksia on parannettava nykyisestä määrittelemällä selvemmin ne oikeusperusteet, joihin perustuen poikkeusluvat voidaan myöntää niin, että ne eivät valitusten myötä kaadu tai mene täytäntöönpanokieltoon hallinto-oikeuksissa.

Poikkeuslupien voimassaoloaikaa on tuntuvasti nykyisestä pidennettävä, jotta valitusten käsittelyn jälkeen luvat olisivat vielä käytettävissä. Valtioneuvoston asetus (452/2013) määrittelee suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen metsästysajat. Poikkeuslupa voidaan myöntää suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella lokakuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja muualla maassa marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään. Metsästäjäliitto on esittänyt, että lupaviranomaisen on myönnettävä poikkeusluvat tätä laajaa aikaikkunaa hyödyntäen, nyt luvissa asetetun 15 päivän metsästysajan sijasta.

Miten ilmoitan susivahingosta?

Vahinkoilmoitus tehdään viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.  Asiasta on hyvä ilmoittaa myös rhy:n suurpetoyhdyshenkilölle ja poliisille.

Lue ohjeelta täältä: Toimi näin susivahinkotilanteessa

Mitä Metsästäjäliitto on tehnyt asian eteen?

Liitto on edistänyt koiran kanssa metsästämistä konkreettisesti muun muassa seuraavin toimepitein:

• Liitto on tuonut hoitosuunnitelmassa näkyväksi pakkotilalain tuomat mahdollisuudet: metsästäjä saa laillisesti ampua koiransa kimpussa olevan suden ilman rangaistusta
• Liitto on puolustanut metsästäjiä laittoman tappamisen syytöksiltä
• Liitto on aktiivisesti ajanut susien pantatiedon parempaa ja metsästäjiä palvelevaa toiminnallisuutta: parempaa paikannustarkkuutta ja reaaliaikaisuutta
• Liitto palvelee jäseniään avustamalla suden poikkeuslupien hakemisessa ja pitää myös yllä susipuhelinpalvelua eli ”HukkaHelppiä” (keskiviikkoisin klo 10-12)
• Liitto on tukenut kielteisen poikkeuslupapäätöksen saaneita jäseniään hallinto-oikeusvalituksissa
• Liitto tulee tulevaisuudessa tukemaan myös niitä metsästäjiä, jotka ovat koiraa metsästystilanteessa puolustaakseen joutuneet käyttämään pakkotilalakia
• Liitto palkkasi asianajajan EU-tuomioistuimeen edustamaan jäsentään oikeuskäsittelyssä koskien suden kannanhoidollista metsästystä EU:n alueella
• Liitto on ajanut kannanhoidollista metsästystä eri tavoin, mm. susi-kansalaisaloitteen avulla. 
• Liitto ja sen jäsenpiirit tapaavat kansanedustajia ja muita sidosryhmiä susiasioissa sekä viestivät jatkuvasti suoraan kahdenvälisesti. 

Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenistölleen jatkuvasti ajankohtaista tietoa ja neuvontaa susiin liittyvissä kysymyksissä ja susien poikkeuslupien hakemisessa. Jäsenet voivat myös esittää susiin liittyviä kysymyksiä liiton asiantuntijoille.

Mistä löytyy lisää tietoa?

Suden suojeluaseman muutos viedään kansalliseen lainsäädäntöön (mmm 25.9.2025)
https://mmm.fi/-/suden-suojeluaseman-muutos-viedaan-kansalliseen-lainsaadantoon-lausuntokierros-alkaa

Suomen susikannan hoitosuunnitelma:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161865

Suurpedot.fi, suojelu ja metsästys:
http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys.html

Vieraslajit.fi, koirasusi:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936/show

Riistahavainnot.fi

Riistahavainnot-palvelussa esitetään suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitetut karhu-, susi, ilves- ja ahmahavainnot sekä susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitiedot, aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa. Lisäksi palvelussa kerrotaan suurpetotutkimukseen liittyvää taustatietoa.

Havaintokartta 

Sivu päivitetty 28.3.25