Irtisanomisen voimaanastuminen
Kysymys: Seuramme sai helmikuun 1. päivänä edellispäivänä kirjeen, jolla irtisanottiin toistaiseksi voimassa ollut metsästysvuokrasopimus.
Katsotaanko irtisanomisen tapahtuneen silloin, kun kirje oli päivätty vai silloin, kun seuramme puheenjohtaja vastaanotti kirjeen?
Vastaus: Irtisanominen on tapahtunut silloin, kun irtisanomisilmoitus on tullut seurallenne tiedoksi. Kirjeen päiväyksellä ei ole merkitystä.
Lihavaatimus
Kysymys: Entinen puheenjohtajamme, joka oli saanut seuraltamme valtuudet hoitaa metsästysvuokra-asioita, hän solmi yksityisen henkilön kanssa 1,8 hehtaarin suuruista aluetta koskevan metsästysvuokrasopimuksen, jossa alueen vuosivuokraksi oli kirjattu 2 kiloa hirvipaistia. Vuokrakauden pituudeksi oli kirjattu viisi vuotta.
Olimme enemmän kuin tyytyväisiä, kun maanomistaja myi vuoden kuluttua omakotitalonsa ja sitä ympäröivän maatilkun muualta muuttaneelle henkilölle kesäpaikaksi. Tämän vuoden alussa uusi omistaja lähetti seurallemme kirjeen, jossa hän kertoi odottavansa neljän vuoden vuokra-ajalta hänelle kuuluvaa 8 kilon hirvenpaistierää.
Nyt haluamme tiedustella, eikö olekin niin, että tuo kohtuuton sopimus kumoutui alueen omistajan vaihtuessa. Emmekö voikin kehottaa uutta omistajaa katsomaan sopimuspaperia tarkemmin, hänen nimeään ei mistään metsästysvuokrasopimuspaperista löydy, emmehän edes tunne koko miestä.
Vastaus: Kysymys on siitä, sitooko vuokrasopimus metsästysseuraa alueen omistajan vaihtuessa. Vastaus tähän löytyy suoraan metsästyslain 14 §:ssä. Kun metsästysvuokra-alue on luovutettu toiselle, vuokrasopimus pysyy voimassa, ellei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan määräajassa. Metsästysseuralla ei ole luovutuksen johdosta irtisanomisoikeutta eli alueen luovutus toiselle ei katkaise vuokrasopimusta.
Uuden omistajan vaatimus perustuu sitovaan vuokrasopimukseen, enkä pidä vaatimusta kohtuuttomana ottaen huomioon, että kysymys on vain neljältä vuodelta suoritettavasta vuokrasta.
Vuokrasopimuksen irtisanominen
Kysymys: Meitä on joukko pienten metsätilojen omistajia, jotka valittiin kolmetoista vuotta sitten erään metsästysseuran maanomistajajäseniksi ehdolla, että vuokraamme maamme seuralle.
Näin teimme. Menettelyä edesauttoi huomattavasti se, että maidemme vuokraamisen ansiosta seura sai kahdesta erillisestä suuresta alueestaan yhtenäisen, joten hirviä päästiin metsästämään koko vuokra-alueella. Muutama meistä maanomistajajäsenistä on ollut mukana hirviporukassa. Kaatolupien määrä on kuitenkin vähentynyt muutamassa vuodessa romahdusmaisesti, joten lihaosuudet ovat vain murto-osa takavuosista.
Hiljakkoin lähiseudulla vaihtoi suuri metsäkiinteistö omistajaa. Uusi omistaja vuokrasi maansa seuralle, joten seura sai ilman meidän pikkupalstalaisten myötävaikutustakin metsästysalueensa yhtenäiseksi.
Välittömästi seuran solmittua tuosta suuresta alueesta metsästysvuokrasopimuksen, seuran johtokunta irtisanoi kaikki pikkualueiden vuokrasopimukset päättymään välittömästi. Samalla meille ilmoitettiin, että emme enää ole seuran jäseniä, koska maamme eivät ole enää seuran vuokramaita. Irtisanomisilmoituksensa perusteluissa seura viittasi metsästyslain 13 §:n siihen kohtaan, jossa todetaan vuokralaisella olevan oikeus sanoa vuokrasopimus heti päättyväksi, mikäli vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi. Eikö laissa kuitenkin tarkoiteta sitä, että kyseisen metsästysalueen olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia ? Yhdessätoista vuodessa ei yhdelläkään irtisanotulla alueella ole tai edes niiden läheisyydessä ei huomattavia muutoksia ole tapahtunut paitsi mitä puut ovat kasvaneet.
Miten meidän tulee menetellä?
Vastaus: Seuran menettely on ollut täysin perusteeton kysymyksessä annettujen tietojen nojalla. Alue käy metsästykseen soveltumattomaksi esimerkiksi yhdyskuntarakentamisen johdosta. Tästä kuitenkaan ei ole nyt kysymys, vaan ns. pientilat ovat edelleen käytettävissä metsästykseen kuten aikaisemminkin. Metsästysseuran toiminnan motiivi näyttääkin olevan vain pienentää hirviporukan jäsenten määrää.
Metsästysseura on syyllistynyt vuokrasopimuksen sopijapuolena sopimusrikkomukseen ja lisäksi metsästysseura on laittomasti irtisanonut jäsenyytenne. Kehotan Teitä kääntymään välittömästi asianajajan puoleen, joka kyllä huolehtii oikeuksienne palauttamisesta.
Vuokra-aluekartta
Kysymys: Seuramme puheenjohtaja on kieltänyt asettamaan metsästysmajamme seinälle kartan, johon olisi merkitty seurallemme vuokratut alueet. Tämä olisi erittäin tarpeellista ainakin nuorille jäsenille, jotka eivät läheskään aina saa muualta selville, millä alueilla metsästys on sallittua.
Puheenjohtaja ilmoittaa, että näkyvillä oleva kartta rikkoo ns. yksityissuojalakia.
Naapuriseurojen majoilla on suuret seinäkartat, joihin näiden seurojen vuokramaat on merkitty yksityiskohtaisen tarkasti. Rikkovatko nämä seurat lakia vai onko puheenjohtajamme väärässä?
Vastaus: Metsästysseuralla on jopa velvollisuus informoida jäseniään seuralle vuokratuista metsästysalueista. Mikäli vuokra-aluekarttaa ei panna julkisesti nähtäville, seuran velvollisuus on toimittaa jokaiselle jäsenelle oma kartta, josta vuokra-alueet ja niillä sallittu metsästys selviää.
En pidä puheenjohtajanne menettelyä asiassa oikeana.
Päällekkäiset sopimukset
Kysymys: Maanomistaja on solminut samasta alueestaan metsästysvuokrasopimuksen kahden seuran kanssa. Mikä viranomainen päättää kumpi sopimuksista on voimassa?
Vastaus: Ensimmäisenä solmittu vuokrasopimus on tällaisessa tapauksessa voimassa ja viimeksi solmittu vuokrasopimus on mitätön.
Perikunta ja metsästysvuokrasopimus
Kysymys: Seuramme olisi erittäin kiinnostunut tekemään metsästysvuokrasopimuksen laajalle alueelle, joka on perikunnan omistuksessa. Tähän perikuntaan kuuluu useita henkilöitä ja yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat valmiita hyväksymään neuvottelemamme sopimuksen. Tämä yksi henkilö on ilmoittanut selvittäneensä, että
a) perikunta voi sopimuksen solmia vain siinä tapauksessa, että kaikki perikunnan jäsenet hyväksyvät ja allekirjoittavat sen, sopimusta ei voida tehdä, jos yksikin vastustaa
b) jos perikunnan edustaja solmii perikunnan nimissä sopimuksen ilman muiden yksimielistä hyväksyntää, sopimus on mitätön ja kyseisillä mailla metsästävät seuran jäsenet syyllistyvät luvattomaan metsästykseen.
Pitävätkö väitteet paikkansa?
Vastaus: Valitettavasti molemmat väitteet ovat oikeita, sillä jakamattomassa kuolinpesässä voidaan tehdä vain yksimielisiä päätöksiä. Enemmistöpäätökset eivät ole mahdollisia.
Vuokra lihana
Kysymys: Olen vuokrannut paikalliselle metsästysseuralle maani. Vuokratessani maita sovittiin, että maistani ei tarvitse rahavuokraa maksaa, vaan vuokra maksetaan minulle hirvenlihana. Tämä myöskin vuokrasopimukseen kirjoitettiin. Monena vuotena seuran puheenjohtaja minulle joka syksyisen hirvipaistin toikin, mutta nyt muutamana viimeisenä vuotena ei paistia ole näkynyt.
Parina syksynä olen seuran johdolta paistia tiedustellut, mutta aina on vastaus ollut, että hirvilupia on nyt niin vähän, että hyvä, jos hirvimiehetkään paistia saavat. Saathan sinä peijaisissa hirvikeittoa. Olen hieman pettynyt, minusta sopimusta on noudatettava, mitä teen?
Vastaus: Viime vuosina ja erityisesti kuluvana vuonna hirvilupamäärät ovat olleet hyvin alhaiset. Monissa riistanhoitopiireissä lupamäärät ovat käytännössä tarkoittaneet vain ns. peijaishirvien pyytämistä. Tällöin mahdollisuus vastata metsästysvuokrasopimuksen sitoumuksista on rajallinen ja joissakin tapauksissa jopa mahdotonta.
Hirvilupamäärien pienentämisellä pyritään luonnollisesti nostamaan hirvikantaa. Kun tulevaisuudessa lupamäärät nousevat, metsästysseura pystyy jälleen vastaamaan sitoumuksistaan sovitulla tavalla. Väliaikana kannattanee keskustella esimerkiksi rahakorvauksesta tai sopia muutoin vuokrasopimuksen ehtojen muuttamisesta ottaen huomioon hirvilupamäärien alenemisen.
Vuokrasopimuksesta
Kysymys: Seuramme solmi viime vuonna 25-vuotisen metsästysvuokrasopimuksen iäkkään vanhapoikatilallisen kanssa. Tammikuussa isäntä kuitenkin kuoli. Koska hänellä ei ollut perillisiä, mittavat maat ja mannut menevät hänen edesmenneen sisarensa kuudelle lapselle.
Ja nyt kysymyksiä. Onko vuokrasopimus voimassa, vaikka vuokranantaja onkin jo kuollut? Kuka pystyy irtisanomaan vuokrasopimuksen? Pystyvätkö irtisanomisen suorittamaan nuo perijät, vaikka maita ei ole vielä ositettukaan? Jos pystyvät, onko heidän irtisanomispäätöksensä oltava yksimielinen vai riittääkö yhdenkin irtisanomishalu?
Vastaus: Vuokranantajan kuollessa vuokrasopimus sitoo entisin ehtoin kuolinpesää vähintään siihen saakka, kunnes kuolinpesä on lainvoimaisesti jaettu. Näin siitä syystä, että vuokranantajan kuollessa maan omistusoikeudessa ei tapahdu minkäänlaista siirtoa, vaan vuokranantajan tilalle tulee vain hänen kuolinpesänsä. Edes yksimieliset kuolinpesän osakkaat saati joku kuolinpesän osakas ei pysty irtisanomaan kesken sopimuskauden vuokrasopimusta. Kts. lisäksi vastaus kysymykseen: perintömaat.
Tilanne muuttuu toiseksi, mikäli vuokra-aika päättyy kiinteistön ollessa vielä kuolinpesän hallinnassa. Tällöin uuden vuokrasopimuksen tekeminen edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden yksimielistä päätöstä.
Vuokrasopimuksen todistajat
Kysymys: En löytänyt uudesta metsästyslainsäädännöstä mistään sellaista kohtaa, jossa säädettäisiin, että metsästysvuokrasopimuksessa pitää sopijapuolten allekirjoitusten lisäksi olla kahden todistajan allekirjoitukset. Onko maininta livahtanut ohi silmieni vai säädetäänkö asiasta yhdistyslaissa tai jossakin muussa laissa?
Vastaus: Ei säädetä. Metsästysvuokrasopimuksiin ei enää tarvita todistajien allekirjoituksia.
Mitkä sopimukset voimassa?
Kysymys: Meillä oli seurassamme kymmenen vuotta sitten pieniä skismoja, joiden seurauksena muutamat jäsenet luopuivat jäsenyydestä ja perustivat oman seuransa. Tämä uusi seura teki monien maanomistajien kanssa metsästysvuokrasopimuksen. Niissä todettiin, että ne astuvat voimaan heti ja ovat voimassa sopimuksesta riippuen 10-25 vuotta. Uuden seuran edustajat olivat siinä käsityksessä, että uudempi sopimus katkaisee automaattisesti edellisen. Me emme tilannetta hyväksyneet, vaan totesimme metsästyslakiin vedoten pitävämme kiinni solmimistamme sopimuksista. Tähän joutui pitkin hampain tyytymään myös uusi seura. Vaan kuinkas sitten kävikään ? Uuden seuran edustajat ryhtyivät
kiertämään maanomistaja maanomistajalta ja saivat monet allekirjoittamaan uuden vuokrasopimuksen, joka oli päivätty alkamaan seuraavana päivänä siitä hetkestä, jolloin ko. Maanomistajan ja meidän seuramme vuokrasopimus oli merkitty päättymään. Eli kun meillä on vuonna 1987 allekirjoitettu viisitoistavuotinen vuokrasopimus, joka on voimassa 15. päivään helmikuuta 2002, uudella seuralla on valmiina sopimus, joka astuu voimaan 16.2.2002.
Menetteleekö uusi seura laillisesti? Menevätkö tuossa esimerkkitapauksessa metsästysoikeudet uudelle seuralle helmikuun puolenvälin jälkeen viiden vuoden kuluttua, jos maanomistussuhteissa
ei tapahdu muutosta?
Vastaus: Huomattavasti ennen vuokrakauden alkua tehtyjen sopimusten sitovuuteen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Mikään ei estä tekemästä etukäteen vuokrasopimuksia. Metsästysoikeudet siirtyvät uudelle seuralle 16.2.2002 edellyttäen, että vanha vuokrasopimus on ollut määräaikainen tai maanomistaja vanhan metsästyslain mukaisesti ilmoittaa ennen 15.2.2002 kysyjän metsästysseuralle päättävänsä vuokrasopimuksen, mikäli ko. vuokrasopimuksessa on vanhan metsästyslain mukainen sopimuksen jatkumista koskeva ehto.
