- Paino 800–1 400 g
- Levinneisyys: Koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
- Lisääntyminen: 7–11 munaa
- Pyyntiajat: tarkista täältä
- Saalismäärät: 114 100–242 900 yksilöä/vuosi (2001–2011)
Teeri (Tetrao tetrix) on pyyntimääriltään merkittävin riistalintu heti heinäsorsan jälkeen. Erämaiden lyyrapyrstöä tavataan koko Suomessa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia. Parhaiten teeri viihtyy nuorissa sekametsissä, suoalueilla sekä puustoisten hakkuuaukeiden tuntumassa.
Lisääntyminen
Teerille ominaista on yhteissoidin, jonka paikka voi säilyä vuodesta toiseen samana. Soidinpaikka on avoimessa maastossa, usein aapasuolla. Se voi olla myös esimerkiksi niityllä, jäällä tai pellolla.
Huhti–toukokuussa tapahtuvassa soidinmenossa koiraat pulputtavat ja suhahtelevat, levittävät komeaa lyyranmuotoista pyrstöään, hypähtelevät korkealle ilmaan ja ottavat yhteen siivet lepattaen. Soidinalueen keskipaikka on tavoitelluin ja naaraiden eniten suosima, ja sinne pääsevät vain vahvimmat koiraat. Naaras valitsee itselleen naukahdellen puoleensavetävimmän koiraan parittelukumppaniksi, joita tosin voi olla useitakin.
Koiraat soivat kevään lisäksi syksyllä, vaikka tuolloin parittelua ei tapahdukaan. Koiraat selvittelevät silloin välejään ja vahvistavat asemiaan kevättä varten, samalla naaraat pääsevät jo arvioimaan koiraita.
Pesiminen
Naaras kuopii pesän hyvin suojaisaan paikkaan, joka voi sijaita miltei millaisessa maastossa hyvänsä. Pesiä on löydetty niin hakkuuaukosta, nuoresta sekametsästä kuin varttuneemmastakin hongikosta. Yhteistä paikoille on pesän piiloutuminen tehokkaasti kasvuston, kannon tai vaikkapa mättään suojaan.
Pienpedot ovat suurin uhka pesinnälle, mutta jos se onnistuu, pesue kuoriutuu noin 3–4 viikon haudonnan jälkeen. Poikaset oppivat lentämään jo varhain, viikon–parin ikäisinä. Pienet teeren alut ovat kuitenkin hyvin alttiita päätymään petojen ruoaksi ja poikaskuolleisuus on suurta. Myös taudit, ankarat sääolosuhteet sekä ravinnonpuute verottavat poikasia.
Heti kuoriutumisen jälkeen emo vie poikaset pois pesältä hyville ruoka-apajille. Elämänsä alkuvaiheessa poikaset syövät lähinnä hyönteisiä ja niiden toukkia turvatakseen nopean kasvunsa vaatiman energiantarpeen.
Elintavat
Aikuisten lintujen kesäravinto painottuu kasvikunnan tuotteisiin kuten versoihin, silmuihin, marjoihin ja jopa sieniin. Talven tullen ravinto muuttuu: tärkein ravinnonlähde ovat koivun urvut. Lisäksi linnut saattavat käyttää esimerkiksi havupuita.
Talviaikaan teeret muodostavat jopa kymmenien lintujen parvia, joissa ne ruokailevat joukolla koivujen oksilla. Kovimmilla pakkasilla ruokailuajat lyhenevät vain jokuseen tuntiin päivässä, ja lopun ajasta teeret viettävät lämpöä eristävissä lumikiepeissä.
Metsästys
Teeri on maamme pyydetyin metsäkanalintu, ja toiseksi pyydetyin riistalintu. Pyynti tapahtuu joko haukkuvan, seisovan tai karkottavan lintukoiran avulla, tai ilman koiraa haulikon kanssa samoillen ja maasta karkkoavia lintuja etsiskellen.
Perinteinen, haukkuvalla lintukoiralla, kuten suomenpystykorvalla tapahtuva kanalintujen pyynti on kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten metsästäjien kaikkein eniten arvostama ja kaipaama metsästysmuoto.
Teertä voidaan pyytää myös syyssoitimelta kyttäämällä, missä käytetään usein apuna houkutuskuvia. Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että syyssoitimelta ei kannata pyytää ainakaan keskeisimmillä paikoilla olevia valtakukkoja, jos muitakaan. Parhaiden lintuyksilöiden verotus vaikuttaa seuraavan kevään lisääntymismenestykseen ja voi jopa hävittää pienemmän soitimen.
